Vaikka luokaton lukio ei ole täyttänyt kaikkia siihen kohdistettuja odotuksia, paluu vanhaan, luokittain etenevään lukio-opetukseen on etäinen vaihtoehto. Luokattoman lukio-opetuksen tehoa tulee kyllä parantaa, esimerkiksi voimistamalla tuntuvasti tukea tarvitsevien oppilaiden opinto-ohjausta.
Opetusministeri Maija Rask (sd) on huolissaan poikien tyttöjä huonommasta opiskelumenestyksestä yliopistoissa ja esittää ratkaisuksi jopa luopumista luokattomasta lukiosta.
Opetusministeri kertoo kannattavansa vanhanmallista lukio-opetusta siksi, että se hänestä raamittaisi riittävästi nimenomaan poikien opiskelua. Luokattoman lukion arvioidaan suosivan tyttöjä. Heillä nähdään olevan poikia paremmat valmiudet suoriutua kurinalaisuutta ja pitkäjänteisyyttä vaativasta kurssimuotoisesta opetuksesta. Lukioikäiset pojat arvioidaan yleisesti tyttöjä lyhytjänteisemmiksi, mikä on herättänyt huolen heidän opintomenestyksestään. Vanhanmallinen lukiojärjestelmä olisi yksi tapa raamittaa poikien lukio-opintoja. Näin myös heidän mahdollisuudet kilpailla parhaista opiskelupaikoista paranisivat.
Opetusministeri Rask on tarttunut äärimmäisen tärkeään ja erityisesti nyt ajankohtaiseen aiheeseen. Nykyiseen koulujärjestelmään kohdistuu koko ajan tihentyviä haasteita, sillä sen edellytetään tuottavan entistäkin luovempia ja omaksumiskykyisempiä osaajia Suomen työelämän tarpeisiin.
Vanhanmallisen lukion arvostus ei ole mitenkään perusteetonta. Vuosiluokittain edennyt lukio-opetus on kasvattanut valtaosan Suomessa edelleen eri aloilla menestyksellä toimivista osaajista. Luokallisen lukion arvoihin eittämättä kuului juuri hyvä opintojen ohjattavuus. Luokkamuotoinen opetus on kasvattanut myös kävijöidensä sosiaalisuutta ja rakentanut työelämässä koko ajan kysytympää ryhmähenkeä.
Mutta nykyiseen luokattomaan lukioon liittyy tietysti siihenkin runsaasti hyviä puolia. Siihen leimallisesti kuuluva vapaus heijastaa myös nykynuorten omaksumaa ja arvostamaa elämänasennetta.
Luokattoman lukion menestyksellinen suorittaminen edellyttää tietysti kävijältään vahvaa motivaatiota ja itsenäistä kykyä ratkaista opiskeluun liittyviä kysymyksiä. Nuorilta vaaditaan kypsyyttä ja kykyä rakentaa sekä jaksottaa tarjolla olevasta opetuksesta kiinnostava ja itselleen soveltuva kokonaisuus. Näin luokio-opetus luo tehokkaasti valmiuksia, joita lukion suorittaneilta vaaditaan yliopisto-opiskelussa ja joista on verrattomasti hyötyä suoraan työelämänkin palveluksessa.
Luokattomuus aiheuttaa tietysti myös ongelmia. Erityisen ikävää on se, että kasvukeskusten isot lukiot pystyvät tarjomaan nuorille maaseutukeskusten lukioita selvästi paremmat opiskelumahdollisuudet. Onkin ilmeistä, että eri lukioiden opetuksessa valitsee siksi suuria eroja, ettei Suomessa koulutukselta edellytettävä tasa-arvo nykyisellään toteudu lukio-opetuksen osalta.
Paluu luokalliseen lukioon olisi remonttina kuitenkin suuri, eikä sen avulla ilmeisestikään kaikkia nykyongelmia pystyttäisi pois pyyhkimään. Luokattomaan lukioon leimallisesti kuuluvaa valinnaisuutta kyllä osaltaan lisäisi, jos suurilla paikakunnilla tarjottaisiin myös mahdollisuutta hyväksi koettuun luokalliseen lukio-opetukseen.
Mutta myös luokattoman lukio-opetuksen toimivuutta on syytä parantaa. Koska nykykäytäntö aiheuttaa huomattavalle osalle lukiolaisista pulmia, on apua tarvitsevien oppilaiden opintojen ohjausta oleellisesti nykyisestään parannettava.