Oulu Pääkaupunkuseudun asukkaille tehty mielikuvakysely Pohjois-Suomesta ei todellakaan yllätä. Ykköseksi nousevat porot, perään tulee lumi ja kolmanneksi tunturit. Tutkimuksen tekijä filosofian tohtori Topiantti Äikäs pitää tulosta sinäsä myönteisenä mielikuvana, sillä lumisessa tunturissa vaeltavat porot jos mitkä kertovat pohjoisen puhtaasta luonnosta ja perinteistä.
Pääkaupunkilaisten käsityksiä Pohjois-Suomesta kyseltiin lokakuun parina ensimmäisenä viikkona. Luontoon liittyvät kymmenen kärjessä -listan seuraavatkin tekijät, sillä seuraavana tulevat luonto, laskettelu, hiito, ruska, kylmä, kylmyys, Lappi, talvi ja rauhallisuus myönteisessä merkityksessä. "Joulupukki oli vasta sijalla 11", Äikäs paljastaa.
Pohjois-Suomi -kyselyn tulokset esiteltiin maanantaina Oulussa Madetojan salissa Pohjois-Suomi -päivien yhteydessä. Päiville osallistuu viitisensataa kuntien ja aluehallinnon edustajaa Pohjois-Suomen maakunnista Kainuusta, Keski-Pohjanmaalta, Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta.
Mielikuvatutkimusta varten haastateltiin 502:ta pääkaupunkiseudun 18-59 -vuotiasta asukasta. Jokainen vastaaja sai mainita kolme tutuinta asiaa Pohjois-Suomesta.
Äikäs pitää mielenkiintoisena sitä, että kärkilistalta puuttuvat kaupungit. Oulu sai 17 mainintaa, Rovaniemi yhdeksän ja Sdankylä kaksi. Matkailukohteista Ruka sai vain neljä mainintaa muiden jääneen vähemmälle.
"Pohjois-Suomesta ei noussut esiin yhtään henkilökään. Ei poliitikkoa, ei julkkista. Se oli myönteistä, ettei pohjoinen herättänyt pääkaupunkiseudun asukkaiden keskuudessa kielteisiä mielikuvia", Äikäs totesi.
Äikäs pohdiskeli, mistä mielikuva pohjoisesta on etelässä lähtöisin. "Tieto ei tavoita tavallisia ihmisiä. Media antaa väärän kuvan, onko kyse viestinnän puutteesta." Äikäs listasi pohjoisen mielikuvien synnyttäjäksi pitkälti Helsingin sanomat, television eri uutiset ja ajankohtaisohjelmat.
Sitä Äikäs piti hyvänä asiana, että Pohjois-Suomessa oli käynyt 94,4 prosenttia vastaajista. Kokonaisuuden kannalta Keski-Pohjanmaalta ei noussut lainkaan tekijöitä, joista maakunta olisi tuttu pääkaupunkiseudulla. Samoin oli laita Oulun eteläisen alueen.
Tiedot hakusalla
Pohjois-Suomen mielikuvaselvityksen perusteella etelän ihmisten tuntemus pohjoissuomalaisista tosiasioista ei ole kovin kattava. Pohjoissuomalaisten väkilukua selvästi aliarvioidaan. 66 prosenttia vastaajista luulee pohjoissuomalaisia olevan alle 600 000, kun asukasluku neljässä maakunnassa menee 600 000-800 000 haarukkaan. Tämän tiesi tai arvasi 15,7 prosenttia vastanneista.
Pohjois-Suomen koetaan olevan myös maa- ja metsätalousvaltainen alue. Esimerkiksi multipolis-verkostosta oli täysin tietämättömiä 89,4 prosenttia vastanneista. Samoin verkoston työllistävästä vaikutuksesta ei ollut harmainta aavistustakaan. "Multipolis on kyllä aika spesiaalia ala. Toisaalta pohjoissuomalaisia yrityksiä haarukoitaessa nousivat esiin Nokia, ICT-yritykset, perusteollisuus Stora Ensot ja Outokummut, matkailuyritykset ja kohteet sekä myönteisesti pienemmätkin yritykset kuten Pentik, Lappset Group ja Lapin Kulta sekä junanvaunuja tekevä yritys.
Pohjois-Suomen hyvät koulutusmahdollisuudet olivat pääkaupunkiseudun asukkaiden tiedossa suhteellisen hyvin. Vähintäänkin seitsemän vastaajaa kymmenestä listasi Pohjois-Suomen koulutusmahdollisuuksiin tekniikan, luonnontieteet, humanistiset alat ja yhteiskuntatieteet. Äikäs piti yllättävänä sitä, ettei tieto lääketieteen ja kaupallisten alojen opiskelumahdollisuuksista ole kiirinyt etelään. Samoin opettajainkoulutus ja taideaineet olivat hakuassa.
Vastannesista viidesosa oli sitä mieltä, ettei Pohjois-Suomessa oli yhtään kasvukeskusta. Toki 67,4 prosenttia oli sitä mieltä, että ainakin yksi kasvukeskuksista sijaitsee pohjoisessa. Oulun nimesi 327 vastaajaa, Rovaniemen 57, Kajaanin kahdeksan, Kokkolan ja Tornion neljä sekä yksi mainitsi Kemin ja Kittilän.