Kärppä tuijotti lunta ja huokaisi.
"Olin vain yksinäinen", kärppä sanoi.
Niina ja Olli vilkaisivat toisiaan. " Lumipallojen heittely voi silti olla vaarallista", Olli torui kärppätyttöä, joka näytti katuvan tekojaan.
"Jos lupaat olla heittelemättä lumipalloja, niin voit liittyä seuraamme", Niina heltyi.
Kärpän silmät alkoivat loistaa innostuksesta, mutta kärppä tajusi, että ensin olisi pyydettävä anteeksi huonoa käytöstä.
Niinpä kärppä tuli lähemmäs Niinaa ja Ollia.
"Anteeksi hölmöilyni. Olen muuten Kati", kärppäneiti esittäytyi.
Tämä satu loppui tähän.