Ensi vuonna suviseurat järjestetään Liperissä Pohjois-Karjalassa, mutta jo seuraavana kesänä 2011 Pohjois-Pohjanmaalla Lumijoen lakeudella. 150 hehtaarin kokoinen salaojitettu peltoalue on jo valittu. Alue rajoittuu Lumijoentien ja Kankaanpääntien väliselle peltoaukealle.
Lauantaina Kanta-Loimaa kirkossa Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen vuosikokouksessa päätettiin, että vuoden 2012 suviseurat järjestää Helsingin rauhanyhdistys Riihimäen lähellä Lopella. Suviseura-alue on Räyskälän lentokentällä. Ennakkopäätöksen mukaan Lapin ja Ranuan vuoro on 2013.
Lumijoen suviseurojen järjestäjät tutustuvat parhaillaan Oripään seuroihin. Se mikä toimii Oripäässä, toimii myös Lumijoella. Virheistä otetaan oppia, eikä niitä Lumijoella toisteta, suviseurojen päätoimikunnan puheenjohtaja Jorma Vuorma sanoo.
"Kaikkien eri toimikuntien vetäjä ovat opissa Oripäässä. Itse mittailen metsiä, kokonaisuutta. Yksittäiset puut katsotaan myöhemmin", Vuorma kertoo.
Jo tulevana syksynä toimikunta tekee yksityiskohtaiset suvieurasuunnitelmat. Liperin ensi kesän seuroilla on vielä aikaa oppia ja tehdä säätöjä.
Lumijoen suviseura-alueen omistaa kymmenkunta yksityisiä maanomistajia. Seurakenttää halkoo Äijänseläntie. Saveton peltoalue kestää Vuorman mukaan kohtalaisen hyvin sadetta.
Suviseuroja Lumijoelle juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna 2011 puuhaavat Oulun eteläisten, rantalakeuden kuntien rauhanyhdistykset. Mukana on Hailuoto, Kempele, Liminka, Murto, Oulunsalo ja Tyrnävä. Oulu ei tällä kertaa ole mukana. Oulu oli aikanaan Muhoksen suviseurojen vastuullisena järjestäjänä
Halukkaita suviseurojen järjestäjiä riittää jonoksi asti. SRK:n pääsihteeri Aimo Hautamäki kertoo jonon riittävän vuodelle 2030 saakka. "Suviseurat on ainutkertainen tapahtuma. Järjestämisvuoro saattaa osua kohdalle vain joka 30. vuosi. Harvoin sama paikkakunta pääsee suviseuroja useamman kerran järjestämään."
Suviseurojen merkitys pienelle paikkakunnille on mittava. Suviseurat vetävät parhaimmillaan yli 50 000 seuravierasta alueelle ja tuo toivottuja euroja mukanaan.
Kaikilla 190 maassa toimivalla rauhanyhdistyksellä on oikeus anoa suviseuroja omalle paikkakunnalle. Valinnassa SRK:n vuosikokous huomioi myös alueellisen jakauman. "Pohjoinen, etelä, itä ja länsi. Samoilla seutukunnilla suviseuroja ei peräkkäisinä vuosina järjestetä", Hautamäki kertoo pelisäännöistä.
Edellytyksenä raha
ja jäsenmäärä
Seurojen järjestäminen on kuitenkin niin suuri voimanponnistus, että pelkkä tahto ei riitä siirtämään vuoria.
Tahtotila punnitaan ja anoja kartoittaa ympäristön rauhanyhdistyksien halukkuuden olla mukana järjestelyissä.
Talkootyövoimaa tarvitaan 1 600-2 000 jäsentä ja ainakin 160:n hehtaarin kovapohjainen pelto- tai kenttäalue. Vettä ja sähköä pitää alueelle saada vaivatta.
Suviseurojen budjetti on noin kaksi miljoonaa euroa, joka katetaan järjestävien rauhanyhdistysten yhteisellä pankkilainalla.
"Laina maksetaan suviseuroista saduilla tuloilla. Ylijäävästä tuotosta annetaan osa SRK:lle, joka jakaa rahaa paikallisille rauhanyhdistyksille rakentamis- ja laajentamishankkeisiin", Hautamäki selvittää.
Suviseura-organisaatio saa tuloja muun muassa ruuan myynnistä, kauppatoiminnasta ja kenttämaksuista.
2000-luvulla suviseurat on järjestetty Petäjävedellä, Ruukissa, Maaningalla, Muhoksella, Nivalassa, Perhossa, Sotkamossa, Valkealassa ja viime vuonna Sievissä.