Lumijoki Lumijoen kunnantalo on riisuttu ilkosilleen. Ulkovuoraus on purettu uuden tieltä pois ja ohikulkijat voivat nyt omin silmin todeta, että persoonallinen funkkistalo todellakin on aito kierrätystalo: vinoulaudoituksessa näkyvät muun muassa entisen työväentalon punaisiksi maalatut vuorilaudat.
Suuria muutoksia talon ulkonäkö ei tule remontissa kokemaan, uusien lautojen myötä väri vain vaihtuu vaaleanvihreästä vaalean harmaaseen.
Lumijoella on pohdittu keskustan ilmeen kohentamista muutoinkin. Pohjaksi on arkkitehtiopiskelija Leena Soudunsaari laatinut suunnitelman, joka otetaan huomioon muun muassa uuden kirjaston rakentamisen yhteydessä. Läänin ja opetusministeriön rahoitussuunnitelmissa kirjasto on vuodella 2004.
Kirjaston paikkaa Lumijoella on puntaroitu noin vuoden verran: sopisiko se paremmin koulun yhteyteen vai keskustaan. Tällä haavaa ollaan keskustavaihtoehdon kannalla. Kirjaston suunnittelija valitaan kesä -heinäkuun aikana.
Soudunsaaren suunnitelmassa Lumijoen keskustalle ei tehdä mitään mullistavaa. Ehdotetut toimet tähtäävät perinteisen maalaismaiseman korostamiseen ja kunnioittamiseen. Eräin paikoin se vaan täytyy sananmukaisesti kaivaa pusikoista esiin.
Erityisinä ongelmakohtina Soudunsaari pitää kunnantalon vieressä olevaa "ei kenenkään maata" ja toisaalta vanhaa mastoa. Kunnantalon naapuritontti on aina ollut peltoa ja sellaiseksi se voisi Soudunsaaren mielestä jäädäkin, mutta siitä voisi kehittää kukkia, viljaa tai heinää kasvavan maisemapellon, jossa ihmiset voisivat kulkea ja katsella kasvun edistymistä.
Masto puolestaan saisi sekin jäädä sinänsä entiselleen eräänlaisena historiallisena monumenttina, mutta senkin ilme kohentuisi huomattavasti, jos ympärille rakennettaisiin uusi aitaus puusta, huomauttaa Soudunsaari.
Suunnitelmassa on erotettu myös kaksi solmukohtaa: toiminnallisesti sellainen on keskustassa ja maisemallisesti keskustan itäpuolella niillä tienoin, missä Lumijoentie ylittää joen.
Keskustaan Soudunsaari ehdottaa kunnantalon edestä torille ulottuvaa pihakatua, jonka erottamiseen ei tarvita mitään massiivisia rakenteita. Tavallinen kenttäkiveys riittäisi osoittamaan, että ollaan kunnan keskipisteessä. Sattumalta myös Soudunsaari on sijoittanut kirjaston suurin piirtein samoille tienoin kuin mihin kunnassa on päädytty. Tässä suunnitelmassa se on baarin vieressä. Autojen paikoitus tosin jäisi kunnantalolle ja näin kirjastosta melko kauas.
Uusia puita ei keskustaan ja maisemapellolle Soudunsaaren mielestä tarvitsisi istuttaa. Jo nyt siellä on erityisen kaunis ja komea kuusi, joka sijaitsee sopivasti torin kupeella ja kannattaisi vaikkapa jouluna valaista yhteiseksi iloksi.
Vanhan meijerin kulmaa Soudunsaari pitää myös liiassa avoimuudessaan hankalana paikkana. Asiaa auttaisi huomattavasti, jos pihapiiri täydentyisi toisella rakennuksella, joka voisi olla vaikkapa uusi liiketalo.
Meijeristä Soudunsaari kehittäisi nuorten kokoontumispaikan ja yhdistäisi siihen myös jotain muuta toimintaan. Nykyisin ei nuorille ole keskustassa tarjolla oikeastaan juuri mitään.
Jokea ei Lumijoentieltä nykyisellään havaitse juuri lainkaan, kun näkymät ovat peittyneet pajukoiden taakse. Soudunsaari raivaisiksikin pusikoita reippaalla kädellä ja kaivaisi jokimaiseman kauniine pihapiireineen paremmin esille. "Kaikken mahtavinta olisi, jos jokeen vielä saisi lisää vettä."
Kuntalaiset ovat toivoneet joen mutkaan uutta siltaa ja sellainen puolustaisikin Soudunsaaren mielestä paikkaansa: lyhentäisihän se myös koulumatkoja. Kesäiseksi ensiintymislavaksi suunnitelmassa esitetään pientä amfiteatteria joenrantaan.
Kunnanjohtaja Sinikkä Säikkälä arvioi suunnitelmia mielenkiintoisiksi. Osa toimista tosin kohdistuisi yksityisten maille, mikä aina tuo omat ongelmansa.