Lumijälkilaskenta riistakolmioilla alkaa jälleen parin viikon kuluttua. Laskijat saavat kuitenkin suuressa osassa maata vielä arvailla, milloin lunta olisi tarpeeksi laskentojen suorittamiseen. Laskennassa kirjataan tiedot 25 nisäkäslajin lumijäljistä. Lisäksi tilastoidaan näköhavainnot kahdeksasta lintulajista.
– Ei ole ilmastonmuutos suosinut lumijälkilaskentoja, laskenta on mennyt vuosi vuodelta vaikeammaksi, erikoistutkija Andreas Lindén laskennat organisoivasta Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Riistakolmiot ovat metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja, pysyviä, 12 kilometrin mittaisia laskentareittejä. Peltokolmiolaskenta on kehitetty riistakolmiolaskennasta maatalousympäristön riistakantojen seurantaan. Peltokolmioreitin pituus on kuusi kilometriä.
– Oulun ympäristössä on maan pohjoisimmat peltokolmiot, Lindén kertoo.
Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta. Laskenta vaatii onnistuakseen yhtenäisen lumipeitteen ja riittävästi pehmeää lunta, jotta pienienkin nisäkkäiden jäljet havaitaan.
Viime talvena laskettiin 547 riistakolmiota, sitä edellisenä 577. Niitä edeltävinä vuosina on talvilaskennassa laskettu noin 700 kolmiota.