Lu­ku­in­to hiipuu

Oulu Suomalaisten lukuinto hiipuu edelleen tietokoneiden ja TV:n kustannuksella.

Iloisesti uruilla. Jos perheen harrastuksista puhutaan, nelivuotiaan Hanneksen ykköslaji on leikkimisen ohella urkujen soitto, jota äiti Teija Mikkilän on harjoiteltava päivittäin opintojensa takia. Viivi on uskollinen yleisö.
Iloisesti uruilla. Jos perheen harrastuksista puhutaan, nelivuotiaan Hanneksen ykköslaji on leikkimisen ohella urkujen soitto, jota äiti Teija Mikkilän on harjoiteltava päivittäin opintojensa takia. Viivi on uskollinen yleisö.
Kuva: Jukka Leinonen


Oulu Suomalaisten lukuinto hiipuu edelleen tietokoneiden ja TV:n kustannuksella. Esimerkiksi koululaisten ajankäytössä lukeminen on erittäin vähäistä, myös läksyjen lukemiseen käytetty aika on vähentynyt.

Tiedot selviävät Tilastokeskuksen keskiviikkona julkistamasta tutkimuksesta Suomalainen arki, jossa on kyselty ihmisten ajankäytöstä vuosituhannen vaihteessa.

Koululaisten suosiossa liikunta ja ulkoilu on pitänyt pintansa. Yliaktuaari Hannu Pääkkönen Tilastokeskuksesta arvioi vähentyneen lukemisen olevan osin heijastusta siitä, että kouluissa on vähennetty kerhotoimintaa ja vapaaehtoisia tunteja, joten myös niihin käytetty aika on vähentynyt.

Suomalaisten lukuinnostus on hiipunut parin vuosikymmenen aikana. Tutkimus osoittaa, että kirjoja luetaan vuoden aikana aina vain vähemmän

"Meillähän on ollut huiman korkea taso, joka nyt laskee. Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia lukijoita" Pääkkönen sanoo.

Suosituin vapaa-ajan viettotapa koululaisilla on tv:n katselu, johon he käyttävät peräti kolmanneksen vapaa-ajastaan.

Tv pitää pintansa myös aikuisten yhä suositumpana vapaa-ajan vieton muotona. Tutkimuksen mukaan siihen liittyy entistä suurempi kotisuuntautuneisuus: vapaa-aikana ollaan yhä enemmän kotona ja televisiota katsellen.

"Tietokone on nuorilla ikäpolvilla suosittu ajankäyttöväline, mutta erot toisessa päässä oleviin vanhempiin ikäluokkiin ovat edelleen erittäin suuret", Pääkkönen kertoo.



Miehet kurovat kiinni


Perinteinen roolijako pitää pintansa sukupuolten työnjaossa, eli miehillä pääpaino on ansiotöiden teossa, naiset tekevät enemmän kotitöitä. Kuitenkin lähentymistä on tapahtunut.

"Erot ovat kaventuneet. Naiset käyvät aikaisempaa enemmän ansiotyössä, ja miehet ovat ottaneet kotitöitä tehtäväkseen. Jos kokonaistyöpanokset lasketaan yhteen, määrät menevät tasan", Pääkkönen luettelee.

Miehet osallistuvat tutkimuksen mukaan ruoanlaittoon ja siivoukseen, naiset vastaavasti laittavat ruokaa vähemmän kuin aikaisemmin.

Kotitöissä tilanne muuttuu selvästi, jos mies jää pois työstä mutta vaimo on edelleen töissä. Mies alkaa osallistua kotitöihin selvästi enemmän. Perinteinen roolitus toteutuu täydellisimmin perheessä, jossa miehellä on töitä mutta naisella ei.

Kotitöistä miehet ottavat edelleen vastuulleen lämmitykseen, vesihuoltoon, remontteihin ja autoihin liittyvät työt.

Pienten lasten vanhemmat haluaisivat lisää aikaa lasten kanssa olemiseen, kotitöihin ja liikunnan harrastamiseen. Lastenhoitoon he ottavat tutkimuksen mukaan aikaa kaikesta vapaa-ajan tekemisestään: liikunnasta, lukemisesta, television katselusta ja tuttavien kanssa seurustelusta.

Tutkimuksessa kysyttiin myös eläkeläisten ajanviettotapoja. Ansiotyöstä vapauduttuaan suomalaiset ryhtyvät harrastamaan kaikkea vapaa-ajantoimintaa selvästi enemmän kuin työaikanaan. Eläkeläiset lisäävät muun muassa yhdistystoimintaa, vapaaehtoistyötä ja muiden perheiden, erityisesti lasten auttamista.

Suomalainen arki -tutkimuksessa kysyttiin ajankäytöstä vuosina1999-2000 noin 5 000:ltä yli 10-vuotiaalta suomalaisilta. Vastaajilta kysyttiin heidän ajankäytöstään kahdelta vuorokaudelta 10 minuutin tarkkuudella.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä