Siimes tuijotti hetken seinää mitään tajuamatta. Sitten hän kaatoi itselleen tukevan konjakkipaukun ja istahti keinutuoliin. Hän oli huomannut, että keinuminen rauhoitti häntä.
Ylikonstaapeli Raivion soiton jälkeen kaikki oli tuntunut hetken ajan kirkkaalta. Kyse oli vain järjestelmäviasta ja omituisesta käytöksestä. Nyt kaikki oli entistäkin sotkuisempaa. Miksi Raivio oli valehdellut hänelle ajoneuvorekisterin järjestelmäviasta ja mistä kateissa olleet rekisteritiedot olivat ilmestyneet kuin taiottuna tietokoneelle.
Siimes yritti vastata kysymyksiin, mutta huomasi, että vastaukset veivät hänet entistä syvemmälle. Jos Raivio oli valehdellut yhdessä asiassa, valehteliko hän myös jossain muussa ja miksi. Joka tapauksessa Raivion käytös vaikutti oudolta. Poliisi saattoi olla kyllästynyt, laiska ja välinpitämätön kuten kuka tahansa muukin ihmiset, mutta ei niin välinpitämätön kuin Raivio.
Hänen käytökselleen täytyi olla joku luonnollinen selitys, selitys jota Siimes ei tiennyt. Siimes säpsähti kun kuistilta kuului lattialautojen narahdus ja joku koputti oveen. Hän nousi ja otti pari askelta kohti ovea, mutta pysähtyi patsaaksi: "Kuka siellä?"
Siimestä suututti oma pelokas äänensä, kun hän kysyi uudestaan: "Kuka siellä?" "Naapurin häirikkö, tarjoaisin paukun jos sopii."
Siimes sai itsensä liikkeelle ja avasi oven. Hän näki Lehtisen hymyilevät kasvot ja korkkaamattoman viskipullon. Lehtinen huomasi konjakkilasin Siimeksen kädessä. "Oletkin jo aloittanut."
Siimes teki tilaa ja Lehtinen astui peremmälle. "Istu alas."
Lehtinen istahti keittiön pöydän taakse ja heilautti pulloa. "Löytyykö sinulta pari lasia ja tilkka raikasta vettä?"
Lehtinen alkoi avata pulloa. Siimes haki lasit ja kannullisen vettä. "Toivottavasti en sotkenut suunnitelmiasi."
"Et."
Lehtinen kaatoi kaksi sormenlevyttä kumpaankin lasiin ja itselleen tilkan vettä. Hän kohotti lasinsa ja kilautti sen Siimeksen lasia vasten. "Terveydeksi." Molemmat maistoivat lasistaan. Lehtinen katseli Siimestä ja hymyili. "Tuli aivan yhtäkkiä mieleen, että olen tainnut olla melko hämäräperäinen tyyppi, muutan tänne yht’äkkiä yksikseni, en kerro itsestäni, täällä ravaa outoa väkeä, outoon aikaan ja kaiken lisäksi minulla on papukaija ja tämä."
Lehtinen nosti puseronsa lievettä. Siimes näki mustan, lyhytpiippuisen rullarevolverin, mustassa nahkakotelossa. Lehtinen naurahti. "Taisit kuulla kun ammuin muutaman laukauksen?"
"Koska?"
"Muutama tunti sitten."
Siimes puisteli päätään, mutta ei pitänyt edes itse itseään uskottavana. "Ainakin minulle soitti joku poliisi joka kertoi naapurin kuulleen laukauksia. Minä tosiaan ammuin muutaman kerran, haluatko tietää miksi?"
Siimes nyökkäsi. "Kerroin että olen autoalalla. Se tarkoittaa sitä, että minulla on autoliike...eräs entinen yhtiökumppanini on yrittänyt saada firman itselleen. Hän teki minusta keksityn ilmiannon verottajalle mutta hävisi jutun. Joskus tuntuu, että firmasta on tullut hänelle jonkinlainen pakkomielle, kun hän ei saa sitä hyvällä hän yrittää saada sen pahalla."
"Häntäkö ammuit?"
Lehtinen naurahti. "Hän soitti ja uhkaili ja veti mukaan sellaisia ihmisiä jotka eivät siihen kuulu...sain raivarin ja karjuin ja ammuin metsään...se helpotti paineita."
"Siellä ei ollut ketään?"
"En minäkään niin hullu ole?"
"Entä ase?"
"Ei sitä tiedä koska sitä tarvitsee. Se on uhkaillut lähettää hakkaajat perääni."
"Ja ne miehet Passatilla?"
"Firmani automyyjiä. En halunnut tänne autoa, koska pelkäsin etten pysyisi täällä vaan löytäisin itseni lähimmän kaupungin tanssiravintolasta. Sovimme että he tuovat minulle kaikkea mitä tarvitsen."
Siimes tunsi että Lehtinen katsoi häntä tutkivasti. "Toivottavasti nämä tiedot rauhoittavat sinua."
"Ilman muuta. Hieno juttu kun kerroit", Siimes sanoi.
Oli kuitenkin muutama ongelma, hän ajatteli. Lehtinen tuli liian sopivasti liian sopivien selitysten kanssa. Siimeksestä tuntui kun hän olisi saanut tietää liian paljon ja hänet haluttiin saada rauhalliseksi, jotta hän antaisi asian olla.
Lehtisen selitys ei kuitenkaan vastannut siihen kysymykseen, miksi Lehtisen autokauppiailla oli aseet ja mitä mies itse oli upottanut yöllä.