Olavi katsoi vaimoaan, jonka otsalle nousi hämmästynyt ja hieman ärtyisä ryppy. Hän osasi melkein arvata vaimon seuraavat sanat: "Taasko se alkaa! Kerrankin meillä on harvinaisen normaali naapuri ja sinä alat epäillä ties mitä."
Vaimon heitto oli Olavin mielestä silkkaa liioittelua. Hän oli mielestään osoittanut naapureita kohtaan vain luonnollista kiinnostusta. Vasta sen jälkeen kun he olivat paljastaneet todellisen karvansa, hän oli alkanut ottaa asioista selvää. Se oli hänen mielestään täysin normaali itsepuolustusreaktio.
"No minunhan ei tarvitse katsoa sitä touhua. Lähden heti aamulla ja palaan perjantai-iltana. Sen jälkeen panemme mökin talviteloille ja lähdemme kotiin mieluummin jo lauantaina. Sinullakin alkavat työt heti seuraavana maanantaina ja olisi mukava hengähtää yksi päivä rauhassa ennen kaikkea tohinaa."
Vaimo luetteli suunnitelmansa kuin vääpeli, ja äänellä joka ei sietänyt vastaan panemista. "Eikö sinua kiinnosta kuunnella minkä takia epäilen että Lehtinen käyttää tekaistua nimeä?"
"Suoraan sanoen ei."
"Autossa joka toi hänet, oli väärennetty rekisterinumero, tarkistin sen ajoneuvohallintokeskuksesta."
"Miksi ihmeessä?"
Olavi tiesi että asiaa oli vaikea selittää, sillä hän ei halunnut kertoa vielä aseesta. Vaimo oli joskus niin yllättävä, että hän olisi saattanut marssia naapurin puheille ja kysyä suoraan.
"Miehet vaikuttivat oudoilta ja se salaperäisyys ja epämääräisyys. Kukaan ei maininnut nimeään eikä ammattiaan. Ajattelin että rekisterinumeron perusteella sain helposti selville mitä miehiä he ovat, mutta numeroa ei ollut olemassakaan." "Näit väärin tai muistit väärin?" Vaimo tuhahti.
"Enkä."
"Minusta alkaa olla melkein vainoharahaista jos heti ensimmäisenä soittelee uuden naapurinsa auton rekisterinumerosta."
"Ei naapurin, vaan naapurin kaverien."
"Sama asia."
"Samat kaverit hurjastelivat seuraavana päivänä minua toisella autolla vastaan Alasuon kohdalla. Autossa oli tummennetut lasit."
"Mistä sitten tiedät että he olivat samat?"
"He kävivät kaupalla ja kauppias näki heidät."
"Älä vaan sano että utelit heistä ja Lehtisestä kauppiaalta."
"En udellut vaan keskustelin asiasta kauppiaan kanssa. Tiedät mimmoinen hän on..."
"Ainakin tiedän mimmoinen sinä olet. Jos kertoisin jollekin tervejärkiselle asiasta, niin olen varma että hän neuvoisi sinua hakeutumaan hoitoon."
Olavi mietti asiaa hetken ja alkoi ymmärtää vaimonsa näkökantaa. Pohjimmiltaan hän oli ymmärtäväinen mies ja ymmärsi melkein mitä vaan kunhan sille löytyi looginen selitys. Se ei tarkoittanut sitä, että hän jättäisi asian sikseen. Hän tunsi että oli paras rauhoitella vaimoa.
"Olet oikeassa. Olemme mökillä enää viikon eikä kannata kaivella turhia. Naapuri saa minun puolestani olla rauhassa vaikka alkaisi kilkutella vajassa ydinpommia."
Vaimo vilkaisi Olavia epäilevästi mutta tämä näytti viatonta naamaa.
"Kurssi on Joensuussa. Voisit tulla yhdeksi päiväksi sinne, otetaan huone hotellista. Saisit vähän vaihtelua ja muuta ajateltavaa kuin naapurit. Minusta tuntuu että kaikki johtuu tekemisen puutteesta. Kun et keksi tähdellisempää alat tarkkailla ympäristöä ja täällä ei ole muuta tarkkailtavaa kuin naapurit."
"Saatan tullakin", Olavi sanoi mutta epäili asiaa. Olavilla oli aasialainen mentaliteetti ja hänen oli vaikea sanoa suoraan ja jyrkästi ei. Hän käytti mieluummin ilmaisuja, ehkä, mietin asiaa, katsotaan ja vaikea sanoa. Toisaalta se ei ollut pelkkää luonteen heikkoutta. Harva asia vain oli Olavin mielestä niin yksiselitteinen, että sille sopi sanoa vuorenvarma ja lopullinen ei. Olosuhteet ja mielialahan saattoivat muuttua ja siksi oli viisainta jättää takaovi raolleen.
He menivät nukkumaan heti iltajännärin jälkeen puoli kahdeltatoista. Olavi heräsi taas kahden aikoihin ja kävi nurkan takana, tarkistettuaan ensin ikkunasta, oliko naapuripihalla autoa. Ei ollut.
Hän pysähtyi hetkeksi mökin eteen haistelemaan järveltä puhaltavaa tuulta. Jostain selältä kuului voimakas loiskahdus. Ääni oli niin voimakas, ettei se voinut olla kalan tai vesilinnun aiheuttama. Pian samasta suunnasta kuului airojen loisketta ja hetken kuluttua pimeydestä putkahti esiin valkoinen soutuvene joka ajoi suoraan naapurin rantaan.