Lukivaikeuden kanssa elävä henkilö voi saada korkeakoulun valintakokeessa erityisjärjestelyjä. Erityisjärjestelyjen tavoitteena on yhdenvertaistaa opiskeluun pääsyä ja opinnoissa menestymistä.
Erilaisten oppijoiden liitto ry:n toiminnanjohtajan Sarianna Reinikaisen mukaan valintakokeessa tavallisin erityisjärjestely lukihäiriöisille on lisäaika kokeen tekemiseen. Liiton mukaan muitakin vaihtoehtoja olisi hyvä olla, koska kaikille enintään kahden tunnin lisäaika ei riitä. Jotkut voivat tarvita esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineitä tai rauhallisen ja pienemmän tilan, koska keskittyminen isossa luentosalissa voi olla vaikeaa.
Erityisjärjestelyjen saamiseksi tarvitaan lausunto erityisopettajalta, psykologilta, lääkäriltä tai puheterapeutilta. Useat korkeakoulut vaativat, että lukivaikeuden täytyy olla keskivaikea tai vaikea, jotta hakija saa erityisjärjestelyn valintakokeessa.
Reinikaisen mukaan vaatimus on perusteeton, koska luokittelulle ei ole määritelty raja-arvoja eikä tehty tarkempia kuvauksia sen kriteereistä. Sen vuoksi lukivaikeuden asteen määrittäminen on tulkinnanvaraista ja riippuu testaajasta. Lieväkin lukivaikeus voi vaativissa tilanteissa haitata suorittamista merkittävästi.
Alisuoriutuminen on ongelma monen lukivaikeuden kanssa kamppailevan ihmisen elämässä. Henkilöillä, joilla on lukivaikeus, voi olla myös muita oppimisvaikeuksia. Se voi hidastaa valintakokeessa tai opinnoissa suoriutumista entisestään. Vaikeudet ilmenevät yksilöllisesti, mikä pitäisi Reinikaisen mukaan huomioida paremmin erityisjärjestelyjen tarjonnassa.
– Aika moni asia johtuu vielä, ettei oikein tiedetä, mistä lukivaikeudessa on kysymys. Jaottelun sijaan lausunnoissa tulisi keskittyä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin, Reinikainen kertoo.
Mikään laki ei velvoita korkeakouluja tarjoamaan erityisjärjestelyjä. Siksi järjestelyissä ja niiden myöntämisessä voi olla eroja korkeakoulujen välillä. Reinikaisen mukaan yliopistoissa on kuitenkin viime vuosina herätty pohtimaan, miten lukivaikeuden kanssa eläviä opiskelijoita tai opiskelemaan hakijoita voisi tukea. Aika näyttää, miten ja miten pian kiinnostus näkyy käytännössä.
– Aiemmin on ajateltu, ettei korkeakouluun päässeillä voi olla oppimisvaikeuksia tai sitten heidän on vain täytynyt pärjätä omillaan, Reinikainen sanoo.
Mitä enemmän lukivaikeudesta puhutaan, sitä enemmän ymmärretään, kuinka yleinen kysymys on. Erilaisten oppijoiden liitto on arvioinut, että oppimisvaikeuden kanssa elää noin 10–20 prosenttia suomalaisista. Näin ollen opiskelijoiden tukeminen on Reinikaisen mukaan niin korkeakoulujen kuin yhteiskunnankin etu.
Liitto kaipaisi valtakunnallista ohjeistusta, joka velvoittaisi myös korkeakoulut tukemaan oppimisvaikeuksien kanssa eläviä nykyisiä tai tulevia opiskelijoita. Nykyään lainsäädäntö huomioi oppimisvaikeudet vain perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa.