Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä ja lukiojohtaja Pekka Fredriksson kirjoittivat (Kaleva 13.12./Lukijalta) näkemyksiään Oulun lukioverkosta.
Voimakkaasti suunnattu ja linjattu valmistelijoiden ulostulo mielipidepalstalla kesken valmistelun on hämmentävää ja erikoista. Samaiset johtavat viranhaltijat eivät nähneet tarpeelliseksi esitellä valmistelussa olevia suunnitelmia lukioverkosta päättäjätahoille, vaikka sitä erikseen pyydettiin.
Valmistelun avoimuus, osallisuus, uskottavuus ja tasapuolisuus ovat koetuksella. Hienoa, että Kiimingin lukion opiskelijakunta toi vastineessaan (Kaleva 16.12./Lukijalta) opiskelijanäkökulman, opetuksen laatutekijät ja lukioiden sijaintikysymyksen ansiokkaasti ja realistisesti esiin.
STT on tehnyt viiden vuoden ajan maamme kuntien päivälukioiden vertailun huomioiden ylioppilaskirjoitusten tulosten lisäksi opiskelijoiden lähtötason. Oulun lukioista Oulunsalo oli selkeä ykkönen tuossa vertailussa vuonna 2016. Seuraavina tulivat Oulun normaalikoulun, Haukiputaan, Pateniemen ja Kiimingin lukiot.
Sivistysjohtajien mukaan pienet lukiot tuhlaavat resurssia, eivät pysty laadukkaaseen koulutukseen ja niistä valmistuvat eivät ole riittävän hyviä opiskelijoita korkeakouluihimme. STT:n vertailu kertoo täysin päinvastaista.
Vertailu antaa kokonaiskuvan laadukkaan koulutuksen olennaisista tekijöistä, joihin myös Kiimingin lukion opiskelijakunta kiinnitti vastineessaan huomion. Tutkimusten mukaan pienemmissä lähiyksiköissä oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa, ja niissä on mahdollista keskittyä yksilölliseen opetuksen tukeen, yhteisöllisyyteen ja koulurauhaan, eikä opiskelijoilla kulu bussimatkoihin merkittävää aikaa koulupäivinään.
Tällaista Oulunkin lukioverkko tarjoaa – puhe epätasalaatuisuudesta on pienempien yksiköiden henkilöstöä ja hyvää työpanosta loukkaavaa.
Entä lukioiden kustannustehokkuus? Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on tehnyt oppilaitoksia koskevia useita kustannustehokkuustutkimuksia viimeisen 10–15 vuoden aikana.
Lukioiden osalta tutkimustulokset osoittavat selkeästi 200–400 oppilaan lukiot kustannustehokkaimmiksi. Kun siihen lisätään tuottavuuslaskelmat opiskelijoiden lukioaikaisilla oppimistuloksilla ja ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla mitattuna, nousevat 200–400 oppilaan lukiot tehokkuudessakin isojen lukioyksiköiden edelle.
Johtajat korostivat mielipiteessään ”riuskasti” opinnoissaan etenevien mahdollisuuksien parantamisen koituvan alueemme ja yhteiskunnan pelastukseksi. On hurjaa ajatellakin, että sivistyskaupunki Oulussa se tehtäisiin eriarvoistavasti heikentämällä osan opiskelijoista koulutusmahdollisuuksia ja elämänpolulla etenemistä.
100-vuotiaan Suomen menestyksen salaisuus on siinä, että kaikilla on yhtäläiset ja tasavertaiset mahdollisuudet kouluttautua, menestyä opinnoissaan ja elämässään.
Palveluverkon valmistelijat ja päättäjät tarvitsevat nyt oikeaa vaikutusten arviointia sekä opiskelijoiden kokemuksiin, näyttöön ja tutkimuksiin perustuvaa lähtökohtaa. Kyse on nuortemme hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta, sekä alueemme elinvoimasta. Elinvoimaisuutta mitattaessa on huomioitava lukuisia muita mittareita eurojen ohella.
Oulun kaupungin valtuustossa, sivistys- ja kulttuurilautakunnassa ja kaupunginhallituksessa toimivat päättäjät
Lauri Nikula, Suvi Helanen, Sirpa Tikkala, Matias Ojalehto, Pekka Aittakumpu
(kesk.)
Heikki Kontturi
(vihr.)
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.