Osana Oulun kaupunginhallituksen lanseeraamaa muutosohjelmaa valmistellaan paraikaa sivistys- ja kulttuuripalvelujen palveluverkkosuunnitelmaa. Virkamiesvalmistelun, osallistamistoimien ja vaikutusten arviointien jälkeen verkkoehdotukset tuodaan päätöksentekoon tammi-helmikuun taitteessa.
Lähtökohtana tarkastelussa ovat alueilla toimivat palvelukeskittymät sekä niiden yhteydessä alueen kouluverkko. Lukioverkkoa tulee kaupunginvaltuuston talousarviolinjauksen mukaan asteittain tiivistää.
Lukiokoulutus on palvelujen järjestämisohjelman mukaan seudullinen palvelu ja osa toisen asteen kokonaisuutta. Näin toimitaan myös käytännössä, yhä enenevässä määrin.
Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on organisoitua ja vakiintunutta. Oulusta käsin operoidaan maakunnallista etälukioverkkoa ja ensi lukuvuoden alusta myös Tyrnävän etämonimuotolukiota.
Tässä yhteistyössä toimii elimellisenä osana Oulun ammattikorkeakoulu tuottaen opetussuunnitelmaan biotalouden kokonaisuuden. Kokonaisuus tulee olemaan ainutlaatuinen ja se on herättänyt jo valtakunnallista kiinnostusta.
Valtioneuvosto käynnisti viime keväänä puoliväliriihessään lukiouudistuksen. Oulun kaupungilla on ollut mahdollisuus toimia ministeriön seurantaryhmässä. Lisäksi viiden suuren kaupungin virkamiesryhmä on ollut valmistelemassa ministeriölle esityksiä lukiokoulutuksen kehittämiseksi.
Yksi ajatus on ollut kaikilla foorumeilla likipitäen yksimielinen: lukioiden yhteistyövelvoite korkeakoulujen kanssa tullaan uuteen lakiin kirjaamaan.
Tämä puskee myös Oulun seudulla ottamaan uuden askeleen käytännön toiminnassa. Yliopiston sekä sivistys- ja kulttuuripalvelujen johdot työskentelevät jo asian parissa.
Riuskasti eteneville lukiolaisille pitää mahdollistaa sujuvammin korkeakouluopintoja jo lukioaikana. Lisäksi meidän tulee kyetä valmistamaan korkeakouluihimme hyviä opiskelijoita, jotta seutumme elinvoima ja kilpailukyky säilyvät. Lukiokoulutus on oma koulutusmuotonsa, joka jatkossa on yhä tiiviimmin yhteydessä korkeakoulutukseen.
Jokainen ymmärtänee, että keskustelu lukioverkosta alueellisena tai vain joitakin alueita koskevana palveluna ei liene kovin relevanttia. Mainittavampaa olisi puhua laadusta sekä sen tasapuolisesta varmistamisesta opiskelijoiden näkökulmasta.
Tiiviissä lukioverkossa yhteisen kurssitarjottimen luominen onnistuu paremmin ja takaa nuorelle tasalaatuisemman mahdollisuuden opintoihin. Kurssitarjotin olisi tietenkin määrällisesti laaja, ja kursseja tai opintokokonaisuuksia voisi valita ympäri lukuvuoden pienemmissäkin oppiaineissa. Nythän tämä ei pienissä lukioyksiköissä kunnolla toteudu. Opinto-ohjausta ja opiskelijoiden tukipalveluja voidaan vahvistaa isommissakin yksiköissä.
Opiskelijoiden valinnoista jo nyt näkee, että kaupungin suuremmat lukiot ovat vetovoimaisia vuodesta toiseen. Ajoittain pienempiin yksiköihin ei saada edes aloituspaikkoja täytettyä!
Lukio-opetus tulee korostumaan jo lähitulevaisuudessa, kun ylioppilaskirjoitusten merkitys korkeakouluvalinnoissa tuhdisti lisääntyy. Heijastukset koko koulukenttään voivat olla huimia, jopa odottamattomia. Nuoren ammatillisen elämän suuntaa viitoitetaan yo-kirjoituksissa, ja valintoja pitää kyetä tekemään aikaisempaa nopeammin.
Nuorille ja heidän vanhemmilleen tämä on vakavan tutkiskelun paikka. Kysymyksessä on kilpailun kiristyminen, jolloin valmistautumisessa korostuu myös opetuksen määrä ja laatu. Lukioiden ja korkeakoulujen nivelvaiheeseen on ladattava aiempaa enemmän panoksia.
Toteen on osoitettavissa, että toiminta tiiviissä lukioverkossa on resurssien käytön näkökulmasta tehokkaampaa ilman, että koulutuksen vaikuttavuus siitä mitenkään kärsii, päinvastoin.
Mika Penttilä
sivistys- ja kulttuurijohtaja
Pekka Fredriksson
lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja
Oulun kaupunki
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.