Lukiolaisten opintaivalta rytmittävät erilaiset perinteet. Yksi niistä on vanhojentanssit, joita tanssitaan toisen opiskeluvuoden keväällä. Perinteen mukaan vanhat ryhtyvät tanssin pyörteisiin, koska heistä on tullut koulun vanhimpia abiturienttien siirryttyä lukulomalle.
Tänä vuonna Oulussa vanhojentansseja tanssii yhteensä lähes tuhat kakkosluokkalaista.
"Toivottavasti kaikki halukkaat mahtuvat Ouluhalliin tansseja katsomaan", Lyseon lukion tyttöjen liikunnanopettaja Aino Teerikangas kertoo.
Teerikankaan mukaan vanhojentansseihin osallistuu vuosittain suurin piirtein saman verran oppilaita. "Jossain vaiheessa oli nähtävissä hieman laskua, mutta nyt taas osallistujien määrässä on ollut havaittavissa hienoista nousua. Lyseostakin meillä on 200 tanssijaa."
Minna Kemppainen jaJussi Latola ovat tunteneet toisensa yläasteelta asti. "Kummastakin tuntui luonnolliselta tanssia vanhojentanssit. Päätimme sitten ryhtyä toistemme pareiksi joskus kesän aikana", Kemppainen kertoo.
Parinvalinta onkin yksi tanssien tärkeimmistä asioista, sillä tanssiparit saattavat loppua helposti kesken. "Vaikka Laanilassa poikia on enemmän, ei kaikille silti meinannut riittää paria", Latola harmittelee.
Tansseista poisjättäytymiseen kaksikko uskoo olevan monia syitä. "Jotkut voivat olla ujoja ja he jännittävät tanssien oppimista ja ihmisten edessä esiintymistä. Eivätkä ehkä siksi lähde mukaan", Latola miettii.
"Raha voi myös olla syy tanssimattomuuteen. Olen kuullut, että vanhojentanssit ovat lukion kallein tapahtuma", Kemppainen pohtii.
Latolan ja Kemppaisen tanssikulut ovat keskenään vastakkaiset. "Minulla on hyvä tuuri, sillä olemme isäni kanssa samankokoisia, joten lainasin hänen frakkiaan ja kenkiään", Latola hymyilee.
Kemppainen sen sijaan aloitti puvun etsimisen jo hyvissä ajoin. "Syksyllä lähdin katselemaan ja aika nopeasti löysin sellaisen mitä olin etsinyt. Tiesin, että halusin viininpunaisen ja vanteettoman puvun."
Kun Kemppainen muutama kuukausi ennen joulua kiersi kauppoja oli pukuvalikoimaa vielä runsaasti tarjolla. Puvun lisäksi kustannuksia tansseihin tuo kampaus ja kengät. "Päätin meikata itse. Olen kuullut, että meikkiä täytyy kohentaa pitkin päivää ja se on helpompaa, jos se on omatekemä."
Kampaajan Kemppainen varasi jo puoli vuotta sitten. "Varasimme ystäväni kanssa ajat samalle kampaajalle. "Kampaajan kanssa täytyykin olla hyvissä ajoin liikkeellä, sillä ajat menevät nopeasti."
Vanhojenpäivien alkuperäinen idea on ollut pukeutua kotoa tai ystäviltä löytyneisiin vanhoihin vaatteisiin. Tänä päivänä vanhojentanssipuvut ovat vertailukelpoisia lähes minkä tahansa iltapukujuhlan kanssa. Pukuloisto on vuosien saatossa vain kasvanut ja harva tyytyy enää käytettyyn tai vuokrattuun pukuun.
Kemppaisen mukaan puvun vuokraus olisi tullut lähes yhtä kalliiksi kuin uuden puvun ostaminen. Kertakäyttöiseksi puku ei kuitenkaan jää. "Jos joskus tulee kutsu iltapukujuhliin, niin varmasti asu pääsee silloin käyttöön."
Kemppaisen vanhemmat ovat mielellään osallistuneet tyttärensä vanhojentanssikustannuksiin.
"Puku maksoi parisataa euroa, kuten nämä puvut yleensä maksavat ja kampaaja noin 50 euroa. Kenkiä ei ole ostettu tätä varten, vaan ne olen hankkinut aikoinaan Oulusta." Kemppainen kuitenkin harkitsee vielä uusien kenkien ostamista, sillä nykyisillä on hiukan vaikea tanssia.
Vanhojentanssit perjantaina 13.2 Ouluhallissa kello 15.