Kaleva.fi:n lukijat eivät lämpene työn tiukalle verotukselle. Myös välillisen verot kirpaisevat. Pääomatuloja voisi toisten mielestä verottaa kovemminkin.
Kalevan lukijoilta kysyttiin, maksetaanko Suomessa tarpeeksi veroja. Veroasiat innostivat tiukkaan keskusteluun.
1. Työn verotus alas
Työtä verotetaan Suomessa voimakkaasti, lukijat tuskailevat. Verojen määrää tulisi leikata. Silloin työnteko kannattaisi, keskiluokan ostovoima kasvaisi, työttömyys romahtaisi ja talous lähtisi nousuun, osa lukijoista uskoo.
Suomen huoltosuhteen paha vääristymä tarvitsee kannustusta työntekoon ja yrittämiseen.
Lukija kertoo esimerkin, miten verot syövät palkkakulut: "Työnantaja maksaa 9000 euroa kuukaudessa palkkakuluja. Työntekijä saa siitä bruttona 5000 euroa kuukaudessa. Nettoa jää noin 3000 euroa kuukaudessa progressiivisen tuloveron jälkeen. Tuosta kun vähentää kuukautta kohti olevat verot (polttoainevero 75 prosenttia, arvonlisävero 28 prosenttia kaikesta, kiinteistövero, dieselvero, autovero, varainsiirtoverot asunnosta ja niin edelleen). Verottamatta voi jäädä 1500 euroa kuukaudessa. Tuosta osa menee veroluonteisiin maksuihin, esimerkiksi tuontitavaroiden tulleihin. Jos 900 euroa jää verojen jälkeen 'puhdasta', niin on ollut hyvä kuukausi."
2. Pienituloiset maksavat liikaa
Nimimerkki "Asuntovelallinen" kommentoi, että pienituloinen antaa vähistäänkin suuremman osan veroina.
Toinen lukija ihmettelee, että alinta työttömyyskorvausta nauttiva joutuu maksamaan pienistä ansioistaan aina 20 prosenttia veroa. "Se ei ole missään suhteessa rikkaimpien 28 prosentin kanssa. Kaikista matalimpia tuloja ei pitäisi verottaa mitenkään."
Osa lukijoista on huolissaan tavallisista eläkeläisistä, jotka ovat kaltoinkohdeltuja sekä verotuksen että taitetun indeksin takia.
3. Suurituloiset maksavat liikaa
Myöskään suurituloiset eivät halua maksaa veroja. "Kannattaa muistaa, että ennen sitä 28 tai 30 prosenttia otetaan jo firmalta voitosta veroa 26 prosenttia. Poikkeuksena ovat firmat, joilla on pääomaa todella paljon. Mutta kuinka moni itsensä yhtiöittänyt on saanu kerättyä firman kassaan massiivisesti rahaa?" kummastelee lukija.
Toinen muistuttaa, että 3,1 prosenttia parhaiten tienaavista suomalaista maksaa 20 prosenttia kokonaisverokertymästä. "Progressiota ei voi kiristää, menee loputkin työkalut, nyt jo joutuu miettimään kannattaako ylitöitä tehdä. Mitään ei jää käteen, ellei pimeänä tee."
Populistinen rikkaiden verotus kohdistuu kovimmillaan tavallisiin työntekijöihin ja toimeentulon rajamailla eläviin pienyrittäjiin, yksi lukijoista kommentoi.
4. Vippaskonsteja riittää
Suuren liikevaihdon yritykset osaavat verosuunnittelun kiemurat paremmin kuin tavalliset tallaajat. "Verokiemuroiden asiantuntijat siirtelevät verosuunnittelun ohessa tuloksiaan holdingyhtiöiden kautta muualle ja säästyvät täten verovelvotteista", lukijat tympeilevät.
Rikkailta ei ole saatavissa lisää rahaa, sillä heillä on varaa palkata verosuunnittelijoita ja perustaa pöytälaatikkofirmoja ulkomaille.
5. Mitä veroilla oikein saa?
Jos maksamme korkeita veroja, niin vastineeksi odotetaan todella hyvätasoisia julkisia palveluja, esimerkiksi terveydenhoitoa ja tiestöä. "Valitettavasti monessa kevyesti verottavassa maassa nämäkin asiat on hoidettu paljon paremmin kuin meillä", lukija nakkaa.
"Julkinen koneisto on aivan liian läski ja kaipaa pikaisesti laihdutuskuuria. Ei anoreksiaa, mutta jäntevyyttä", lukija hersyttää.
6. Jos veroja ei olisikaan
Yhteiskunta ei pyöri ilman veroja, lukijat kuitenkin tunnustavat.
Toisaalta yksi utopisti uskoo: "Verotus ja miljoonat lait tullaan taatusti korvaamaan paremmilla järjestelyillä, niin sanotuilla inhimillisillä säännöillä ja ihmisten ehdoilla - ei järjestelmän ehdoilla."