Mielipiteet

Lukijalta

Vanhempien näkökulma uuden ope­tus­suun­ni­tel­man mukaiseen opetukseen – ovatko lapsemme mukana ih­mis­ko­kees­sa?

Mielipiteet 4.10.2019 6:00
Annika Karvinen, Jaana Kohonen, Jaana Riipi

Senja Vakkuri ja Eeva Tuominen kirjoittivat (Kaleva 29.9./Lukijalta) kokemuksiaan uuden opetussuunnitelman mukaisesta avoimesta oppimisympäristöstä sekä opiskelusta siinä. Haluamme nostaa esiin myös vanhempien näkökulman uuden opetussuunnitelman mukaiseen koulunkäyntiin.

Lapsemme opiskelevat ensimmäisellä ja toisella luokalla avoimessa tilassa, jossa opiskelee yhteensä yli 60 lasta. Myös lapsemme ovat kokeneet samoja haasteita tilojen suhteen, joista Vakkuri ja Tuominenkin kirjoittivat.

Lapsemme valittavat päivittäin sitä, että tilassa on levotonta ja keskittyminen on vaikeaa. Itselle sopivan työskentelytilan etsiminen erilaisten rahien, portaiden, sohvien ynnä muiden valikoimasta on vaikeaa. Lapsemme eivät osaa valita itselleen sopivaa työskentelytilaa, jossa keskittyminen annettuun tehtävään olisi mahdollista hyvä ergonomia huomioiden.

Mielestämme tämä onkin aivan liian suuri vaatimus 6–8-vuotiailta lapsilta. Itsekin aikuisina avoimissa tiloissa työskennelleinä tiedämme kyllä nämä haasteet ja vaikeudet. Aikuisille seiniä rakennetaan lisää, mutta lasten kohdalla suuntaus näyttää olevan toinen – niitä puretaan alas tai jätetään rakentamatta.

"Lastemme tulisi itse kyetä valitsemaan itselleen sopivat tehtävät, ja millä aikataululla, miten, kenen kanssa ja missä niitä tekevät."

Ymmärrämme kyllä, että maailma muuttuu ja omiin lapsuudenaikaisiin koulukokemuksiimme ei sellaisenaan ole paluuta, eikä ole tarpeenkaan. Olemme kuitenkin huolissamme siitä, että uuden opetussuunnitelman äärimmäisyyteen menevä tulkinta jättää lapsen kehityksen pedagogiikan jalkoihin. Vaikka maailma muuttuu, lapsi kehittyy samalla tavalla kuin ennenkin.

Erityisesti olemme vanhempina huolissamme siitä itseohjautuvuuden vaatimuksesta mitä jo pienille oppilaille asetetaan. Lastemme tulisi itse kyetä valitsemaan itselleen sopivat tehtävät, ja millä aikataululla, miten, kenen kanssa ja missä niitä tekevät.

Olemme yhtä mieltä Vakkurin ja Tuomisen kanssa siitä, että tämän ikäistä ei voi jättää itse päättämään mitä hän on kiinnostunut opiskelemaan, mihin syventymään tai mihin tarvitsee edes apua. Alakoululaisilla ei siihen ole yksinkertaisesti valmiuksia. Varmasti opettajat pyrkivät lapsia näissä valinnoissa ohjaamaan ja tukemaan, mutta miten se toteutetaan yli 60 lapsen lapsiryhmässä päivittäin erilaiset oppimisedellytykset, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioiden?

Koulun aloitus on lapsen elämässä yksi suurimmista muutoksista. Tässä muutoksessa meidän aikuisten on kyettävä takaamaan lapsen turvallisuudentunne. Perinteisessä koulussa tämä rakentuu luontevasti ryhmäytymisestä ja yhteenkuuluvuuden tunteesta omassa luokassa. Jotta lapsen koulupolku sujuisi hyvin, on lapsen ensinnäkin hahmotettava ketkä hänen luokkakavereitaan ovat ja kuka on hänen oma opettaja.

Koulunkäynnin mielekkyys syntyy onnistumisen ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksesta. Lapsen tulee tulla kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi päivittäin. Voiko tämä mitenkään onnistua näin suuressa oppilasryhmässä?

Haluammekin vanhempina kysyä teiltä päättäjiltä, että miten Oulun kaupungissa varmistetaan kaikille lapsille tasavertaiset oppimisedellytykset heidän ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla? Olemme ymmärtäneet, että Oulun kouluissa uutta opetussuunnitelmaa sovelletaan hyvin eri tavoin. Asettaako tämä lapset eriarvoiseen asemaan?

Lisäksi uuden opetussuunnitelman mukaista opiskelua avoimissa oppimisympäristöissä ei ole vielä juurikaan tutkittu, joten meitä huolestuttaa mitkä sen vaikutukset mahtavatkaan olla meidän lapsiimme oppimisen, itsetunnon tai vaikkapa mielenterveyden osalta tulevaisuudessa? Nykyisellään uuden opetussuunnitelman soveltaminen tuntuu ihmiskokeelta, johon lapsemme on otettu mukaan meiltä vanhemmilta lupaa kysymättä.

Annika Karvinen

Jaana Kohonen

Jaana Riipi

Ritaharjun koulun oppilaiden vanhemmat, Oulu

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (84)

Kaiken tämän sirkuksen lisäksi arviointi on katastrofi. Miten opettajat pystyvät arvioimaan oppilaita ja heidän osaamistaan. Ai niin, oppilaat itsearvioivat itseään. Tämä näkyy sitten ysiluokkien päättötodistuksissa. Jo on yli yhdeksän keskiarvoa ties kuinka monella. Ikävää siinä on se, että se eriarvoistaa lukioon ja toisen asteen koulutukseen pääseviä. Pitäisi olla yhteiset kokeet ysillä, jotta tilanne olisi kaikille sama. Nyt näiden tiettyjen alueiden lähilukioiden keskiarvorajat paukkuu ties missä. Auta armias kun nämä massakoulujen lapset aloittavat lukion. Numerot putoavat kuin lehmän häntä. Voin kuvitella, kuinka nuoret ovat paniikissa omasta todellisesta taidostaan. Kuvitelma kun oli tähän asti ollut, olen kiitettävän tason oppilas. Näitä kokemuksia olen massakoulualueella, jossa asun, kuullut lasteni ystävieni vanhemmilta kymmeniä. :(

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vanhempana minulla iso huoli omista lapsista ja muidenkin pienistä lapsista jotka ’hukkuvat’ näihin hehtaarihalleihin.
Pienen lapsen tärkein asia alakoulun aikana on tulla nähdyksi, kuulluksi ja oppiminen ja tekeminen koulupäivän aikana turvatuksi. Ja lapselle se perusluottamuksen tunne, että ope näkee ja tietää mitä teen ja milloin.
Opeystäväni kehoitti minua pitämään huolta lastemme koulunkäynnistä ja oppimisesta. Kuulemma vastuu opettamisesta näyttää siirtyneen tämän uuden opsin myötä kotiin. Ope ei enää opeta, opettaa vasta sitten jos siihen on tarvetta jos esim. ekaluokkalainen ei uutta asiaa opi itsenäisesti, ’itseohjautuvasti’.
Olkaa vanhemmat hereillä ja käykää kotikoulua mikäli lapsenne on juuri tällaisessa Ritaharjun tyyppisessä koulussa. Opet ei enää opeta, ne ’valmentaa’.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

50-80 lasta on ihan liikaa vaikka sitte pikku koppeihin jaetaan. Turva puuttuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rohkeat Linnakankaan tytöt avasivat tärkeän keskustelun. Erityislapsen koulunkäyntiä läheltä seuranneena olen kauhuissani siitä miten heikot hukkuu massaan vaikka siellä olis aikuisia kuinka jne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei erityis oppilas ehdi saada tukea, kun er.ope on tiimiope, saman aikaisope, joka yrittää pitää villit paikoillaan. Mutta koulu on hieno ja kiiltää ja vieraat kehuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

TIEDE KUNNIAAN 4.10.2019 14:08
"Olisi kiva perustaa niin kritiikki kuin uudistukset tieteelle, mutta tällä foorumilla ei tieteilijöitä ole paitsi ne pari matemaatikkoa, jotka eivät tunnu kasvatustieteitä arvostavan."

Tuskin siinä on kyse kasvatustieteiden arvostuksesta, vaan järjen äänestä. Ovathan muun muassa kasvatustieteen professorit Pauli Siljander (Oulu) ja Jari Salminen (Helsinki) kritisoineet uutta opetussuunnitelmaa ja koulujen digihöyryä. He ymmärtävät matemaatikkojen hädän, koska heidän lähisukulaisissaan on matemaatikoita.

Todellakin, toivoisin, että matemaatikot innostuisivat tulemaan kansan pariin kertomaan, millaista oppimista he odottavat kouluista. Googlettamalla löytyy aika paljon matemaatikoiden kritiikkiä. Tätä ei ole näkynyt muualla kuin netissä (miksi?):

"Avoin kirje matematiikan kouluopetuksen suunnittelijoille ja siitä päättäville"

Olen ihmetellyt, miksi kommentteja poistetaan. Ilmeisesti kyse on siitä, että on lainattu asiantuntijoiden ym. tekstiä muualta. Harmi, sillä toisaalta täällä penätään tutkimustuloksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kieltämättä kasvatustiede sanana on niin kunnioitusta herättävä, että harvat uskaltavat epäillä sen edustajien virheitä. Kun opiskelin kasvatustieteitä, opintoihin kuuluivat sen kaikki osa-alueet. Paksuja kirjapinkkoja tuli päntätyksi, ja opin myös kyseenalaistamaan.

Mielenkiinnolla luin kasvatuksen historiaa. Paksut olivat kirjat, mutta paljon siellä kertautuivat aikaisemmin keksityt ideat. Muistelen, että projektityöt olivat suurta huutoa 1900-luvun alussa. Nyt ne ovat sitä taas. Kuulostaa, että oppilaat, heidän vanhempansa ja varsinkin lukiolaiset uupuvat niiden kanssa.

Jos ei uskota nimellään kirjoittavia oppilaita, opettajia ja lasten vanhempia, keitä sitten uskotaan? Luen monia lehtiä, kirjoitan niistä muistiin tietoja ja niissä näkyy samanlaisia kokemuksia uudesta opetussuunnitelmasta ja avokonttorikouluista kuin Kalevan Lukijalta-sivulla on kerrottu.

Äidit kertovat, mitä uusi opetussuunnitelma edellyttää lasten kotiväeltä.

Entäpä jos lapsella ei ole tällaisia äitejä tai muita läheisiä? Eikö siitä seuraa eriarvoistumista ja syrjäytymistä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja kauanko kestää, kun asuntojen arvot laskevat näiden avokonttorisirkusten oppilaaksiottoalueilla?

Missä vaiheessa nuoret perheet hoksavat lähikoulun pedagogiikan vaikutuksen lapsensa tulevaisuuteen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten turvallisuusasiat on huomioitu näissä kouluissa? Kauanko menee opettajalla/opettajilla aikaa huomata että joku puuttuu lähes 60 oppilaan sakista, jos ei istuta enää perinteisesti omilla paikoillaan, joista näkee helposti jos joku ei istu paikallaan?
Lapset kuulemma istuvat päivän aikana hetken aikaa isossa lössissä sakkina, täysin epämääräisessä järjestyksessä. Miten siitä kukaan huomaa kenenkään puuttuvan!
Kuka kantaa vastuun siinä tilanteessa että menee päivä aikaa huomata, että joku ihana velikulta puuttuu...
Tekemässä mitä lie missä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En ole aikaisemmin ymmärtänyt mitä tämä uusi opsi ja uudet oppimisympäristöt tarkoittaa ihan lastemme arkielämässä.
Olen pöyristynyt otettuani asiasta nyt selvää.

Oululaiset vanhemmat, nyt on aika reagoida ja korottaa ääntä.
Lapsemme ovat koekaniineja kuten kirjoittajat sen ilmaisi.
Meidän lapset maksaa sen tulevaisuudellaan.
Surullista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Me keski-ikäiset olemme saaneet oikean peruskoulun, oikeissa huoneissa, oikean open kanssa, oikeista kirjoista, oikeista tehtävistä. Meistä tuli aikuisina hyviä ja ahkeria ihmisiä, me kunnioitamme toisia, olemme avulijaita, osaamme monia, monia asioita. Olemme huipputyöntekijöitä ja vanhempia. Tämä ihmiskoe ei riittänyt opetushallituksen ja ministeriön ym, uudisraivaajien todistuksesti, että entinen peruskoulu on ollut moderni kiitettävä koulu. Voidaan sanoa, että Suomella on nyt takana loistava tulevaisuus. Tämän vuosisadan ala-koululaisista ja yläkoululaisista ei saada edellä mainittu ihmisyyden arvolistaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On erittäin arvokasta, että vanhemmat tuovat julki huolensa näistä OPS-ihmiskokeista. Toivottavasti lapsenne löytävät vielä koulun, jossa on luokkahuoneet, luokissa pulpetit, opettaja ja opettajan johdolla tapahtuva oppiminen. Oppimistulosten perusteella näyttäisi, että näihin perinteisiin kouluihin kohdistuu kasvava vielä kysyntä.

On erittäin irvokasta, että Suomessa tehtaillaan toimimattomia opetussuunnitelmia pedagogiikkauudistusten nimissä. Vielä irvokkaampaa on, että kuntapäättäjät rakennuttavat verovaroin ja päättömästi näitä uuden ajan koulurakennuksia. Rakennuttavat, vaikka maallikkokin ymmärtää, ettei niissä oppiminen ole tavallisille oppijoille mahdollista. Lahjakkaimmat pärjäävät kyllä. Olisiko paikallaan, että rakentamisen siunanneet valtuutetut kustantavat näihin "latoihin" vielä väliseinät, mutta tällä kertaa omista takataskuistaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jospa kaupunki pyrkii tasoittamaan sosioekonomisia eroja kaupunginosien välillä. Lista uutta opetussuunnitelmaa noudattavista kouluista antaisi taustatietoa tämän vaihtoehdon arvioimiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä näitä "uusia" menetelmiä ja avoimia oppimisympäristöjä on kokeiltu eri nimillä ja tutkittu myös jo 1960- ja -70-luvuilla Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Noissa maissa kokeilut lopetettiin niiden toimimattomuuden vuoksi. "Nykypedagogit", jotka uutta OPS:aa suunnittelevat ja ajavat kaikkiin kouluihin eivät luonnollisesti tiedä noista epäonnisista ihmiskokeista tarpeeksi. Siksi meillä nyt toistetaan samat virheet, valitettavasti. Onneksi useimmat opettajat vielä ymmärtävät vastuunsa lasten opetuksesta ja kasvatuksesta OPS:sta huolimatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lapseni opiskelee kolmatta vuotta tällaisessa koulussa. Vahvasti koen, että hän on ihmiskokeessa, jonka perusteita ei ole vanhemmille pystytty kertomaan. Meteli, vaikeus keskittyä, jännitys siitä, missä porukassa ja missä paikassa voi työskennellä on todellakin näkynyt oppimisessa. Ja huolissani olen myös itsetunnon laskusta: kun sekä meteli että visuaaliset ärsykkeet vaikeuttavat oppimista ja itseohjautuvuuden vaatimus on liian kova (mikä on ihan tutkittu juttu, että näin on), hänelle on tullut kokemus, että on huono. Opettajia on monta ja lapsi kokee, ettei "ketään kiinnosta, mitä siellä teen."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uusi opetussuunnitelma eriarvoistaa ja syrjäyttää. Tästä on yritetty kirjoittaa erityisesti vasemmistolaisille kansanedustajille, mutta heikoin tuloksin. Nämä asiat pitäisi nostaa puheeksi eduskunnan kyselytunneilla.

"Sosiaaliset erot palasivat kouluihin: Koulutettujen perheiden lapset saavat parempia tuloksia kuin kouluttamattomien", kirjoitti HS 30.9. Artikkelista lainattua:

"Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että korkeammin koulutettujen vanhempien lapset menestyvät opinnoissaan paremmin kuin vähemmän koulutettujen."

Artikkelissa haastateltu kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro on ollut kasvatuspsykologi Kirsti Longan tutkijakaveri ja he ovat vaikuttaneet paljon uuteen opetussuunnitelmaan. HS kertoo, että Salmela-Aron lisäksi myös Pisa-arvioiden tekijät ovat huomanneet, että sosioekonomiset oppimiserot ovat kasvaneet.

”Mekin näimme, että vuosien 2012 ja 2015 välillä tapahtui suuri muutos siinä, miten perheen sosioekonominen tausta on yhteydessä osaamiseen”, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkija Arto Ahonen, joka johtaa nyt tehtävää Pisa-tutkimusta.

”Kotitaustan merkitys on kasvanut. Siinä on tapahtunut hyppäys. Miksi näin on, siihen meillä ei ole vastausta.”

On itsestään selvää, että uusi opetussuunnitelma ja digitalisaatio ovat olleet merkittäviä tekijöitä sosiaalisten erojen kasvulle, mutta sitä näyttää olevan vaikea tunnustaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luepa lasten vanhempien kirjoituksia, mitä uusi opetussuunnitelma vaatii lasten vanhemmilta, jotta lapset oppisivat. Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta siihen tukeen, mitä itseohjautuvuusvaatimus edellyttää. Ainakin Oulussa arviointikin on ollut niin utopistista, etteivät edes maisterintutkinnon suorittaneet vanhemmat ymmärtäneet niitä lomakkeita, jotka koululaisen olisi pitänyt täyttää.

Googletapa Liisa Keltikangas-Järvisen, Keijo Tahkokallion, ... ja myös opettajien sekä lasten vanhempien kirjoituksia. Niitä on koottu myös Facebookin ryhmään "Poliitikot matematiikan puolesta".

Koulutetut vanhemmat osaavat opastaa lapsiaan ja he myös etsivät yksityisopetusta lapsilleen. Tiedän!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko joskus ennen muka ollut paremmin?
Mitä ihmettä vanha opetussuunnitelma vaati itse kultakin?
Vai eikö se vaatinut mitään?
Pitäisikö kotiläksyt kieltää, koska ne asettavat lapset eriarvoiseen asemaan?

Annatko viitteen, missä VAADITAAN lapselta itseohjautuvuutta (eikä opeteta sitä).
Mitä ylipäätänsä tarkoitat itseohjautuvuudella? Ymmärtääkö sitä kukaan?

Ja peruskoulussa opetetaan laskentoa, matematiikka tulee lukiossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (84)

Uutisvirta

0:07
Kreikka järjesti myöhäisillan ottelussa yllätyksen – voitto Liechtensteinista riittää Suomelle EM-kisapaikkaan
15.10.
Kun yksi meni sisään, Teemu Pukki päätti tehdä toisen maalin samalla tavalla – Huuhkajat on nyt voiton päässä EM-kisapaikasta Tilaajille
15.10.
Mika Nurmela hehkui tyytyväisyyttä Huuhkajien voiton jälkeen, mutta kiisti tuhonneensa päävalmentaja Kanervan lippalakin
15.10.
Apuja ei tullut Ranskastakaan, Kärpät Skellefteå-voitosta huolimatta ulos Mestarien liigan pudotuspeleistä – Manner: ”Emme pystyneet parempaan, joten emme jatkopaikkaa ansainneetkaan”
15.10.
Oulun Kiviniemeen tulee pätkä uutta raidetta, jota pitkin malmijunat ajavat Kainuusta suoraan etelään – Heikkilänkankaalle rakennetaan kilometrin pituinen sivuraide
15.10.
Kärppien ja Skellefteån kohtaaminen ratkesi vasta voittolaukauskilpailussa – katso kuvia ottelusta
15.10.
Säveltäjäkonkari Kaj Chydenius: "Jos teen sata laulua, ja niistä vaikkapa neljä ovat hyviä, loput 96 huonoa eivät haittaa tippaakaan"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi yön aikana Kainuun maakunnassa ja Koillismaalla sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Posio, Kemijärvi, Salla, Pelkosenniemi ja Savukoski lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Kenelle ilmainen ruokakassi kuuluu ?

Ilmainen ruoka kuuluu jokaiselle joka kehtaa sellaisen käydä noutamassa. Se on kuitenkin selvää säästöä vaikka rahaa ruo... Lue lisää...
Dick Nordic

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.10.

Fingerpori

16.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image