Mielipiteet

Lukijalta

Perinteisessä koulussa viihdyimme paremmin – ei ala­kou­lu­lai­nen ymmärrä, kuinka paljon peruskoulu vaikuttaa koko loppuelämään

Mielipiteet 29.9.2019 6:00
Senja Vakkuri, Eeva Tuominen

Millaista opiskelu oli, kun sinä olit nuori? Tiedätkö, millaista se on nykyään? Nyt uuden opetussuunnitelman innoittamana ympäri Suomea rakennetaan uusia kouluja, jotka jakavat mielipiteitä.

Uudessa opetussuunnitelmassa on monia tavoitteita ja uudistuksia. Niihin kuuluu esimerkiksi opiskeltavien sisältöjen päivitys nykypäivän ja tulevaisuuden vaatimuksia vastaaviksi sekä itseohjautuvuus.

Yksi uudistuksista on oppimisympäristöjen ja työtapojen kehitys. Opetussuunnitelman mukaan oppimisympäristön tulisi olla turvallinen ja oppimista innostava. Tavoitteena on käyttää monipuolisia työtapoja. Niiden valintaa ohjaavat esimerkiksi opetukselle ja oppimiselle annetut tavoitteet, oppilaiden kiinnostuksenkohteet ja tarpeet.

Opetushallituksen laatiman opetussuunnitelman perusteiden tulkinta on mennyt yli kunta- ja koulukohtaisia opetussuunnitelmia laatiessa.

Esimerkiksi lappeenrantalaisen Pontuksen koulun opetussuunnitelman mukaan kyseisen koulun tilat ja kalusteet ovat joustavat, ergonomiset ja monipuolisesti muunneltavat. Todellisuudessa kalusteet ovat kaukana ergonomiasta: tunneilla istutaan raheilla ja edessä on pieni pöytä, jolle mahtuu yksi oppikirja auki.

Tämän voimme kertoa omasta kokemuksesta, sillä opiskelemme itsekin vastaavanlaisessa koulussa. Oppilaat opiskelevat soluissa, eli suurissa tiloissa, jotka on jaettu pienempiin osiin erilaisten tilanjakajien avulla. Tilanjakajat tuovat vain näkösuojaa, mutta ääneneristyksessä niistä ei ole mitään apua. Enimmillään yhdessä solussa voi olla 80–90 oppilasta.

Pahimmassa tapauksessa jokaisella luokalla on eri aihe meneillään, ja omaan opetukseen on vaikea keskittyä, kun toisella puolella seitsemäsluokkalaiset opiskelevat ruotsia ja toisella kolmasluokkalaiset englantia. Monille oppilaille opiskelu on koitunut niin vaikeaksi, että heidän on pitänyt vaihtaa koulua.

"Onko tämä se tulevaisuus, jonka haluat lapsellesi? Onko mahdollista löytää toimivampi koulujärjestelmä?"

Ymmärrämme kyllä, että uudenlaisen oppimisympäristön ajatellaan olevan hieno ja toimiva: Oppilaat pystyvät oppimaan juuri sillä tavalla ja sellaisessa ympäristössä, mikä heille sopii parhaiten. Opettajat saavat opettaa yhdessä toisen opettajan kanssa. Istuminen jää vähemmälle, kun oppilaat oppivat aktiivisesti tekemällä.

Ryhmän tai parin kanssa tiedon jakaminen on lisääntynyt, joka lisää lasten vuorovaikutustaitoa. Tilat ovat helposti muunneltavissa oppilaiden iän ja kehityksen mukaan. Nämä ovat hyviä puolia meidänkin mielestämme, mutta huonoja puolia on aivan liikaa ja se ei ole hyvä asia.

Elli Sormusen kirjoittamassa Ylen artikkelissa Professorit kertovat, mikä uudessa opetussuunnitelmassa meni pieleen – heidän mielestään koulut ovat tulkinneet sen väärin (27.8.2019) kolmelta kasvatustieteen professorilta kysyttiin mielipidettä uudesta opetussuunnitelmasta.

Kaikki olivat samoilla linjoilla. Juha T. Hakala kertoo seuraavasti: "Pitää muistaa, että lapset ovat lapsia. Heillä on meneillään valtavasti kehitystä, joka liittyy maailman hahmottamiseen. Lapsen harteille ei saa sysätä liikaa oppimisen painetta ja vastuunottoa. Ajatellaan, että suihkuverhotyyppiset tilanjakajat toimisivat. Eivät ne vain toimi. Meillä alkaa olla parsipihattokouluja. Siellä ollaan kuin naudat konsanaan.”

Kari Uusikylän mukaan uusia kouluja tehtäessä on menty liian pitkälle. "On hirvittävän hienot koulut, joita mainostetaan, ettei siellä ole seiniä, pulpetteja eikä vakituisia työtiloja. Siinä on käsitetty väärin, mitä on oppilaskeskeisyys ja yhteistoiminnallisuus”, Uusikylä toteaa.

"On paljon vaikeampaa olla tuntiaktiivinen, kun ryhmä on suuri."

Olemme itse opiskelleet niin perinteisessä koulussa kuin uuden aikaisessa solukoulussakin. Perinteisessä koulussa viihdyimme paljon paremmin. Vaikka arvosanamme eivät koulun vaihdon takia ole juurikaan kärsineet, ei se tarkoita, että koulunkäynti solukoulussa olisi helppoa.

Epäergonomiset kalusteet saavat paikat jumiin koulupäivien päätteeksi. Koeaikaa menee turhaan hukkaan, kun etsitään ensimmäiset viisitoista minuuttia sopivia paikkoja kaikille.

Oppitunneilla, joilla ollaan isolla porukalla, joutuu miettimään, hakisiko kuulosuojaimet, jotta voi keskittyä. On paljon vaikeampaa olla tuntiaktiivinen, kun ryhmä on suuri. Tällöin opettajat eivät saa realistista kuvaa omista taidoista ja se aiheuttaa stressiä, sillä ei tiedä miten muuten saisi taitonsa näkyviin. Peruskoulun päätyttyä olisi kuitenkin hyvä päästä jatko-opintoihin sinne, minne haluaa.

Itseohjautuvuutta nuorilta oppilailta ei voi odottaa liikaa. Ei alakoululainen ymmärrä, kuinka paljon peruskoulu vaikuttaa koko loppuelämään. Lapsi menee sieltä, mistä aita on matalin, ja saattaa tehdä niin vielä yläkoulussa, eikä pääse lopputodistuksellaan haluamaansa jatko-opintopaikkaan. Emme halua, että lapset eivät voi toteuttaa unelmiaan päättäjien päätösten takia.

Olemme sitä mieltä, että opetussuunnitelman perusteisiin tulisi laatia tarkemmat ohjeet siitä, miten kuntakohtaiset opetussuunnitelmat tulisi tehdä, ettei samanlaisia ylilyöntejä enää tulisi.

Uusia kokeiluja tulisi harkita tarkkaan ja niistä tulisi kysyä mielipidettä esimerkiksi opettajilta, jotka osaavat paremmin arvioida, mitä siitä seuraisi, jos kyseinen toimintamalli otettaisiin käyttöön. Ei rakennettaisi kouluja, joita ei olla ajateltu loppuun asti. Täytyisi löytää jokin keino yhdistää perinteisen ja solukoulun hyvät puolet. Näin vältymme monelta ongelmalta, lasten on helpompi käydä koulua eikä vanhemmilla ole suurta huolta lastensa koulunkäynnistä.

Onko tämä se tulevaisuus, jonka haluat lapsellesi? Onko mahdollista löytää toimivampi koulujärjestelmä? Koulun tulisi olla paikka, jossa jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet onnistua ja tulla huomatuksi oppilaan persoonallisuudesta riippumatta.

Senja Vakkuri

Eeva Tuominen

9.-luokkalaiset Kempeleestä

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (44)

Aluksi mielipidekirjoitusta lukiessani ajattelin, että kirjoittajat ovat ammatikseen tekstejä kirjoittavia henkilöitä, mutta lopun luettuani havahduin siihen millaista jälkeä suomalainen koulutusjärjestelmä tekee toimiessaan hyvin. Normaalit peruskoulut ovat tehneet hyvää jälkeä tähän saakka, joten miksi lähteä muuttamaan kaikkea vain säästöjen vuoksi, jotka kuitenkin saataisiin takaisin muutaman vuosikymmenen kuluttua tyttöjen kasvettua aikuisiksi huippukirjailijoiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä te Kempeleen likat kun asiasta tuotte totuuden esille. Meinattiin rakentaa lunnakankaalle. Onneksi ei saatu tonttia. Kiitos.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos Senjan ja Eevan äidinkielen arvosana ei ole puhdas 10, niin arvioinnissa on iso vika. Erinomainen kirjoitus sekä sisällöltä että kirjoitusmuodolta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hienoa tytöt!
Olette oikealla asialla.
Oppilas tarvitsee ystävällisen aikuisen, joka selittää asioita.
Opettaja tarvitsee riittävän pienen ryhmän, jotta on rauha opettaa jokaista oppilasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pääsin seuraamaan tovin erään ala-asteen luokan arkea kyseisessä koulussa ja olen kyllä erittäin huolestunut tästä nykysuuntauksesta. Opetus on ulkoistettu koteihin, mistä tuskin on oppilaiden vanhempia informoitu, ja koulusta on tullut eräänlainen päiväkoti, jossa kaikilla pitää olla mukavaa. Luokan opettajat olivat lopettaneet opetuksen ja oppilaat hoitivat sen "itseohjautuvasti", eli käytännössä levisivät tunnin alussa kaveriryhmissä mm. koulun käytäville ja sohvaryhmille jutustelemaan, leikkimään ja viettämään aikaa. Opettajat istuivat tunnit tietokoneillaan ja lopuksi keräsivät oppilaat luokkaan, jossa kaikkia kehuttiin ennen välitunnille pääsyä. Kehua ja kannustaa pitää, negatiivinen palaute on kiellettyä, tekisi tai käyttäytyisi oppilas mitä ja miten tahansa. Kuri puuttuu täysin ja kaikki saavat vapaasti toteuttaa itseään. Tällaisessa ympäristössä tavallisista oppilaistakin tulee häirikköjä kun kavereiden kanssa annetaan rauhassa mellastaa. Luokan englannintunnit olivat ne ainoat oikeat oppitunnit mitä he saivat kun vetäjänä oli luokanoopettajat ja luokka jaettiin pienempiin ryhmiin. Pelkäänpä, että nämä oppilaat jättävät ala-asteen tyhjin taskuin ja jos yläkoulu on nykyään sitä samaa, niin koska he tulevat oppimaan jotain? Eikä kyse ole pelkästään yleissivistyksestä yms. vaan myös käyttäytymisesta, vanhempien kunnioituksesta, keskittymiskyvystä,... Nyt on huonoja "vuosikertoja" tiedossa, pelkään ma.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jaksavatko opettajat pitää kirjaa dynaamisessa ryhmäjaoissa, että jokaiselle oppilaalle opetetaan ja vaaditaan aineen perusteet? Pelkäön, että joidenkin ryhmien kanssa puuhastellaan alle tason ja eri asioita kuin jonkun oppivamman.

Opetusvirkamiehet eivät tutustu asiafaktoihin, vaan niin yleinen minä tiedän jyllää...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko varmaa, että näillä kouluilla säästetään? Voisikohan mistään saada arvioita, miten monta sataa miljoonaa on uusi opetussunnitelma ja digitalisaatio tullut maksamaan yhteiskunnalle? Jo koulutus on niellyt valtavasti resursseja. Opettajat eivät ehdi opettamaan.

Lainaus eräästä keskustelusta, joka koski rehtori Mikko Ripatin kirjoitusta Helsingin Sanomissa 28.9.:

".lapseni on ko. koulussa. keskusteltiin vähän iltapalalla aiheesta. tokaluokkalaisen kommentti avoimeen oppimisympäristöön oli, että hänen on vaikea keskittyä kun on niin kova meteli koko ajan. (E: eka ja tokaluokat on samassa isossa tilassa, n. 80 lasta)
tämän videon kautta voi tutustua uuteen uljaaseen kouluun:" (Video Rantakylän Normaalikoulusta, joka ei ole normaali koulu)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meidän perheen kokemukset hyviä. Oppimistulokset parantuneet, kun voi valita toiminnallisiakin vaihtoehtoja.
Mielellään lapset lähtevät kouluun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hauskuus ja mukavuus on tärkeintä. Pitää olla mukavaa. Pitää saada itse valita. Niinhän se on sitten oikeassa elämässä. Onhan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt jäitä hattuun ja maalaisjärki käteen. toivon, että itse Tuomas Lohi jyrähtää! kouluun rauha rakaisin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei tässä montaa vuotta mennyt, kun käytännön totuus uskallettiin tuoda julki. Taitis olla satua, liian hienoa ollakseen totta. Kirjaimellisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivottavasti pian kylän puolelle nousee puhdas ja perinteinen koulu. Kiitos! Nyt ollaan sisäilmaongelmissa tois puol kyllää, että ei lie hyvin missään?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meidän lapsen kokemus uudesta avoimesta oppimisympäristöstä on "vaikea keskittyä, kun verhon takaa kuuluu pulinaa" ja "tunnin alusta menee ainakin vartti aikaa, kun koittaa löytää paikan mihin voi mennä". Oppiminen on laskenut kuin lehmän häntä ja kotiväki tekee hartiavoimin töitä läksyjen neuvomisessa. Huoh. Ei kuunnella oppilaita, opettajia eikä asiantuntijoita. Uusi koulu on pyhä lehmä mitä ei saa kritisoida, kun sitten on vanhanaikainen ja muutosta vastustava. Voi luoja tätä systeemiä. Uusi ops ei vaadi tuollaista koulua, sitä voi toteuttaa perinteisessäkin mallissa: turvallisessa ympäristössä missä ope oikeasti tuntee oppilaansa, kun niitä on tutustuttavana n. 20 eikä 40, 70 tai 100. Ja mitä läheisempi on open ja oppilaan suhde, sitä paremmin oppilas oppii. Kiitos näille nuorille kirjoituksesta!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samoin kokemus on meillä. Seassa erityisoppilaat niin kovin on kirjava soppa. Rauha on kaukana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei saa erityis oppilaita ottaa erilleen massasta. Se ois syrjimistä. Nyt koko iso massa samaa solua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Jos jonkun vihervasemmistolaisen kasvatustieteilijän kunnia kokee tämän vuoksi kolauksen on se aika pientä tässä kaikessa."

En ole vihervasemmistolainen, kaukana siitä, mutta Kempeleessä ja Oulussa päätökset avokonttorikouluista on tehty Kepu-Kok-Pers -johdolla, onhan heillä valtuustossa enemmistö. Linjana on ollut opetuksesta säästäminen ja rahan käyttö muualla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hieno kirjoitus nuorilta! Olen täysin samaa mieltä kanssanne. Itse työskentelen koulussa, jossa oppilaat saavat pääosin opiskella perinteisissä luokissa. Kuitenkin itse opettajana olen joutunut kohtamaan sen, kuinka koulun tiloissa säästetään. Me opettajat säntäilemme nykyään luokasta toiseen ja omaa luokkatilaa ei ole. Ei myöskään omaa työpistettä missään muuallakaan, vaan opettajanhuoneessa on avokonttorimainen käytävä, jossa pitäisi pystyä muka jotain tuntivalmistelua tekemään. Takana juoksee muita opettajia ja usein on myös pulaa koneista, kun opettajia on enemmän kuin koneita. Ei siinä mitään keskittymistä vaativaa työtä kovin helposti tehdä.

Luokkia päivän aikana vaihtavat myös oppilaat, mutta etenkin opettajan aikaa menee hukkaan, kun joka tunti pitää vaihtaa työpistettä, kirjautua taas uudestaan koneelle, avata tuntimateriaali tikulta jne, selvittää toimiiko ko. luokan laitteet jne. Tämä on älyttömän raskasta ja vie aikaa juuri teiltä ihanilta oppilailta, jotka ansaitsisivat sen, että opettaja keskittyy 5-10min ennen tuntia itse opetusaineen pohtimiseen ja tuntiin henkisesti valmistautumiseen. Tämä aika kuluu nyt luokkien etsimiseen ja tietokoneen kanssa säätämiseen.

Mikäli OAJ:n voimakkaasti ajama kokonaistyöaikauudistus toteutuu ja opettajien pitäisi tehdä lähes kaikki valmistelutyö tulevaisuudessa koululla, tilat loppuvat auttamattomasti kesken monissa kunnissa.

Kiitos teille kirjoittajat! Varmasti moni opettajannekin on samaa mieltä soluopiskelusta,mutta ei uskalla ääneen asiaa sanoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äidinkielen taidot ovat ainakin kehittyneet oppilailla huippuluokkaan uusissa tiloissa opiskelun myötä tai siitä huolimatta :-)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (44)

Uutisvirta

18:01
Kalle Penttilän komeat jouluvalot loistavat valtatielle asti – Led-jouluvalot kasvattavat maltillisesti sähkölaskua, vaikka polttaisi suurta määrää valoja koko ajan kolme kuukautta Tilaajille
17:36
Halla-aho syyttää ulkoministeri Haavistoa valehtelusta al-Hol-operaatiossa: "On mitä ilmeisintä, että hän ei ole puhunut totta eduskunnalle"
17:29
Mäkäräinen sivusi kauden parastaan, pystypaikan sakot erottivat kärkijoukosta
17:28
Rukalla myrskyn vuoksi perutun mäkikilpailun siirto Lahteen onnistuu – taloudellisesti suuri merkitys Hiihtoliitolle
17:05
Kaleva oikaisee
16:38
Terrafamen kaivosalueella sattui kolari - yksi vietiin jatkohoitoon
16:05
Pyykösjärvellä rivitaloa ampuneelle vankeutta – Tuomion mukaan teon tarkoituksena oli mitä ilmeisimmin kosto
78
Liikkuvan poliisin perinneyhdistys: peltipoliisien sijoittelulle ei suurelta osin järkeviä perusteita – "Kansan silmissä kameratolpista tullut sakotusautomaatteja"
73
Vaalivoittaja Boris Johnson: Saamme vihdoin brexitin tehdyksi
52
Britanniassa Boris Johnsonin konservatiiveille suuri vaalivoitto – tie aukeamassa brexitin nopealle toteuttamiselle
46
Lapsiasiavaltuutettu: Lasten erottaminen huoltajistaan ulkomailla on mahdollista kiireellisellä sijoituksella
42
Näkökulma: Al-Holin leirin lapset kelpaavat nyt kaikille – pelko oppositioon valuvasta kannatuksesta on hidastanut poliittista päätöstä, jolla on jo kiire
29
Foodora-kuljetuspalvelu kannustaa kilpailulla ruokalähettejään pitämään kuukaudessa alle 20 minuuttia taukoja – IL: "Moni joutuu ketjuttamaan vuoroja jopa 12-tuntisiksi"
18
Hiilellä lämmittävää Puolaa ei saatu ainakaan vielä EU:n ilmastoruotuun

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Kerrostalo

Kyllä siinä tuntee ittesä ahdistuneeksi kun joutuu noissa lokeroissa asumaan mutta pakkohan se jossain on asua. Täytyy ... Lue lisää...
Metsä mökin Tonttu

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

13.12.

Fingerpori

13.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image