Mielipiteet

Lukijalta

Oulun yliopisto ei ole halvalla ja helposti siir­ret­tä­vis­sä – ja mitä tehdään tyhjiksi jäävillä neliöillä?

Oulun Yliopisto. KUVA: Jarmo Kontiainen
Mielipiteet 17.11.2019 7:00
Lauri Lajunen

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki on huolissaan yliopiston kasvavista tilakustannuksista. Hän esittää Kalevassa (13.11.) yliopiston tilastrategian selvitystä vuokrakustannusten pysäyttämiseksi.

Tilakustannukset ovat yliopiston toiseksi suurin menoerä henkilöstökulujen jälkeen. Näin on ollut ennenkin ja tulee olemaan jatkossakin, sillä yliopistot tarvitsevat tutkimus- ja opetustehtävänsä suorittamista varten runsaasti kalliita erikoistiloja.

Kaikki Suomen yliopistot ovat olleet saman ongelman edessä siitä lähtien, kun yliopistojen kaikki kulut siirtyivät niiden kokonaisrahoitukseen. Aiemmin palkat ja tilakustannukset tulivat valtion "pitkältä momentilta" ja niistä ei yliopistojen tarvinnut huolehtia.

Yliopistoilla on myös ollut omat tilastrategiansa ja suunnitelmansa ja niitä on jatkuvasti päivitetty. Niin myös Oulun yliopisto on toimintansa alusta saakka tehnyt. Yliopiston tilakustannukset olivat esimerkiksi vuonna 2011 14,3 prosenttia. Silloisilla toimenpiteillä saatiin tilakustannukset kääntymään laskuun, ja ne olivat vuonna 2012 12,7 prosenttia.

Yliopistojen rakentaminen oli erittäin laajaa 1970-luvulla, jolloin Suomeen syntyi noin miljoona kerrosneliömetriä erityyppisiä korkeakoulutiloja. Oulun yliopisto oli tällöin rakentamisen tärkein kohde, sillä sen rakentaminen oli alkanut vaivalloisesti. Lääketieteelliselle tiedekunnalle ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1971 ja Linnanmaan ensimmäinen vaihe 1973. Viimeinen vaihe Linnamaalle valmistui vuonna 2002.

Rakentamispäätöksiä edelsi erittäin kiihkeä keskustelu, jossa vastakkain olivat kampus-yliopisto ja kaupunkiyliopisto. Yliopiston sijoitusvaihtoehtoja olivat muun muassa Koskikeskus, Kuivasjärven alue ja Virpiniemi Haukiputaalla. Myrskyisten kokousten jälkeen sijoituspaikaksi valittiin lopulta Linnanmaan alue.

Linnanmaan kampuksen suunnittelukilvan voitti Kari Virta. Suunnittelussa oli päämääränä elävän organismin tapainen rakennuskokonaisuus, joka pystyy muuttumaan ja kasvamaan kulloistenkin tarpeiden mukaan. Linnanmaan kampus edustaa maassamme merkittävintä strukturalismista rakennuskokonaisuutta, jossa kaikki tieteenalat lääketiedettä lukuun ottamatta ovat saman katon alla. Vanhin osa on myös suojeltu.

Kun yliopiston vanhimmat rakennusvaiheet tulivat 30 vuoden ikään laadittiin ensimmäinen peruskorjaussuunnitelma noin 30 vuodeksi eteenpäin. Tämän jälkeen suunnitelmia on jouduttu tarkistamaan jatkuvasti. Yliopiston muuttuneet tarpeet ja rahahuolet ovat johtaneet toimitilojen mittaviin uudelleenjärjestelyihin ja osin tiloista luopumiseen. Kari Virran ajatus "elävästä rakennuskokonaisuusorganismista” on toiminut hyvin.

Yliopisto ei ole kasvanut ja kehittynyt yksin vaan yhdessä kaupungin, sairaanhoitopiirin, Technopoliksen, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa sekä Linnamaalla että Kontinkankaalla. Tuloksena on syntynyt maailmanlaajuisesti huomiota herättänyt tutkimus- ja innovaatiokeskittymä.

1990-luvulla ryhdyttiin puhumaan Oulun ihmeestä ja siitä tultiin ottamaan mallia niin kotimaasta kuin ulkomailta. Oulu luettiin kahdenkymmenen merkittävimmän teknologiakeskuksen joukkoon maailmassa.

"Syyt Oulun yliopiston nykyisiin tilaongelmiin johtuvat erityisesti yliopistoihin kohdistuneista määrärahaleikkauksista sekä OKM:n käyttämästä määrärahojen jakomallista."

Linnanmaan kehittämisessä on ollut keskeistä Technopoliksen, VTT:n ja useiden muiden tutkimuslaitosten sijoittuminen samalle alueelle. Seuraavaksi Oulun ammattikorkeakoulu siirtyy yliopiston kylkeen Linnanmaalle. Muuton perusteena on vierekkäin sijoittumisesta saatavat mittavat synergiaedut erityisesti tilojen käytössä ja tukipalveluissa, mutta myös osin opetuksessa ja tutkimuksessa.

Linnamaan kampus sisältää runsaasti kalliita erikoistiloja, joiden toteuttaminen on vaatinut runsaasti työtä ja rahaa. Kallein tila on nano- ja mikroteknologiaa varten suunnitellut puhdastilat. Ne saatiin lopulta hankituksi EU-rahoituksen ja Oulun kaupungin maksaman vastinrahan turvin.

Linnamaan kampusta ei ole rakennettu yliopiston omilla varoilla, vaan pääosin valtion rahoituksella. Rakentamiseen, peruskorjaukseen ja tilojen muuntamiseen on kulunut satoja miljoonia veronmaksajien rahoja. Yliopisto ei ole halvalla ja helposti siirrettävissä uuteen paikkaan kuten yritys, joka tarvitsee vain toimistotilaa ja kannettavaa tietotekniikkaa. Ja mitä tehdään tyhjiksi jäävillä noin 100 000 neliöllä?

Rehtori Niinimäen esitys nostatti jälleen 50 vuotta sitten käydyn keskustelun kampus-yliopisto vastaan kaupunkiyliopisto. Toimitilahuolien lisäksi tuodaan taas voimakkaasti esiin sitä, että yliopiston pitää sijaita lähellä keskustaa. Mallina tarjotaan muun muassa Lapin yliopistoa. Tämä on lähinnä mielikuva, sillä Rovaniemen keskustasta Lapin yliopiston kampukselle on lähes sama matka kuin Oulun keskustasta Linnanmaalle.

Ja kumpi on yliopistolle tärkeämpi tutkimuksen ja opetuksen kannalta, toimintaympäristö yhteistyökumppaneineen vai sijoittuminen muutaman kilometrin lähemmäksi keskustaa. Eivät uudetkaan tilat ilmaisia ole ja nekin vanhenevat ja vaativat ajallaan peruskorjausta.

Syyt Oulun yliopiston nykyisiin tilaongelmiin johtuvat erityisesti yliopistoihin kohdistuneista määrärahaleikkauksista sekä OKM:n käyttämästä määrärahojen jakomallista. Malli ei suosi Oulun yliopiston tieteenalapohjaa ja yliopiston tulisi pärjätä nykyistä paremmin kilpailussa määrärahoista muiden yliopistojen kanssa.

Lauri Lajunen

Oulun yliopiston rehtori 1993–2014

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (143)

Hyvä ja asiantunteva kirjoitus entiseltä rehtorilta

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lajunen tarkastahan faktasi! Sanoit: "Rovaniemen keskustasta Lapin yliopiston kampukselle on lähes sama matka kuin Oulun keskustasta Linnanmaalle." Ei pidä paikkaansa; Lapin yo:lta Rovaniemen keskustaan on noin 2km matka kun Linnanmaan kampukselta Oulun keskustaan puolestaan reilu 6 km.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yliopisto on hyvällä paikalla Linnanmaalla. Hyvät nopeat kulkuyhteydet joka paikkaan. On parkkipaikat ja uimahallikin tulossa. Opiskelijoille ja opettajille huippupaikalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Tämä on lähinnä mielikuva, sillä Rovaniemen keskustasta Lapin yliopiston kampukselle on lähes sama matka kuin Oulun keskustasta Linnanmaalle."
Mistähän tämä väite on repäisty? Rovaniemellä keskustan ja yliopiston väli on alle 3km, kun taas Oulussa yli 6km

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vajaa kuusi kilometriä Linnamaa keskusta väli, sen verran usein olen tuon välin pyörällä ajellut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ai mitä niillä tiloilla tehdään? Ei luultavasti kiinnosta yliopistoa vähääkään, ne eivät ole sen tiloja. Mutta tämä hommahan voisi olla vanha kunnon tuijotuskilpailu Yliopistokiinteistöjen kanssa, josko vähän halvemmalla tarjottaisiin sitten....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ensinnäkin tämä "hyvä veli ketju" pitäs saada tutkinnan alle että väli-ja turhat kädet saataisiin pois rahastamasta.. Valtio takas rahoittamaan, ja sen päälle omat rahoitukset.. Ilman rahaa ei synny tuloksia.. Ei olisi nokiaa tullu ilman tätä laitosta eikä oikeastaan montakaan muuta jätti firmaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykyisiin tiloihin voidaan sijoittaa Suomen kaikkien maakuntien hallintoväki sekä puoluetoimistot ja vakituiset lobbarit. Kyllä tilat näistä täyttyvät, ja ilmeisesti joudutaan aika nopeasti laajentamaankin nykyisenlaisen menon jatkuessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yliopiston sijainti on ollut ongelma aina. Yliopistorakennukset ovat kamalan moderneja laatikoita, halvan arkkitehtuurin ilmentymä. Oulussa on vain muutamia historiallisesti arvokkaita rakennuksia, kaikki ne tietävät ja niitä ihailevat, Linnanmaan yliopistoaluetta kauhistellaan.

Oulun yliopiston suunnitelleille voi myöntää 'mauttomuuden kunniakirjan'.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olet ilmeisesti arkkitehtuurin asiantuntija, kun pystyt esittämään tällaisen arvion? Ei, et ole, ja tuo oli vain typerä asiaa ymmärtämättömän mielipide. Yliopiston vanha osa on todella onnistunut kokonaisuus ja kaiken lisäksi se on nykyäänkin erittäin toimiva käyttötarkoituksessaan. 60-luvulla jugend-aikakauden rakennuksista puhuttiin samanlaisin äänenpainoin. Jostain syystä noin 50 vuotta vanhaa arkkitehtuuria ei ole ikinä arvostettu ennen kuin on liian myöhäistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Linnanmaan kampus edustaa maassamme merkittävintä strukturalismista rakennuskokonaisuutta, jossa kaikki tieteenalat lääketiedettä lukuun ottamatta ovat saman katon alla"
Mielestäni kun rakennukset yhdistetään käytävillä ei ne ole saman katon alla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näyttäisi olevan valtavan pitkästi ulkoseinää suhteessa lattiapinta-alaan. Varmasti arkkitehdin tekele, ei ole halpa lämmittää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos nyt sattuisi käymään niin että yliopisto muuttaisi, eipä tilojen käytöstä yliopiston, Oulun kaupungin eikä kansalaistenkaan tarvitse huolehtia. Sitä vartenhan se SYK on perustettu että huolehtivat tiloista eli keksikööt jotain käyttöä.
Mutta joo en aivan hevillä lähtisi yliopistoa siirtämään.
Ja tuo rahojen siirtäminen taskusta toiseen on aivan hullua. Joka välissä kerätään kermat päältä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lajunen ei (iki)vanhana kemistinä huomaa vieläkään, että yliopisto toden totta on enimmäkseen "yritys, joka tarvitsee vain toimistotilaa ja kannettavaa tietotekniikkaa". Laboratoriotilat ovat vain pienen pieni osa tutkimusta, ja jatkossa yhä vähämerkityksellisempi. Opetus tarvitsee käytännössä vain toimistotilaa, pienet harjoitteet voi käväistä tekemässä jossain, jos niiden toteuttamiseen sattuu jollakulla rahaa olemaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kevyet tieteet eivät Suomea elätä, emme elä toinen toisia palvelemalla. Tarvitaan teknisiä ja luonnontieteitä, joissa kokeellinen tutkimustoiminta on edelleen suuressa arvossa, sillä Suomi elää viennistä. Yliopistoihin on palkattu työelämä professoreja, jotta tutkimusteoriat voitaisiin paremmin hyödyntään Suomen yritystoiminnassa. Eikä ole pahasta myöskään opiskelijalle, jos ymmärtään myös käytännöntoiminnan, sillä pelkällä teorettisella osaamisella ei pääse kuin ns. paperin pyörittäjiin valtion ja kuntien leipiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lajunen juuri kielsi rakentamasta uusia laboratorioita Oulun yliopistolle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (143)

Uutisvirta

125
"Näyttää että tiistaina äänestetään pääministeristä" – Hallitusneuvottelut käynnistyivät odotetusti entisellä hallituspohjalla, Rinne jatkaa ainakin sdp:n puheenjohtajana
102
Sanna Marinista on tulossa uusi pääministeri, Marin voitti äänestyksessä Antti Lindtmanin täpärästi
87
SDP:n yllätysveto: Eronnut Sirpa Paatero palaa kuntaministeriksi – omistajaohjaus siirtyy Tytti Tuppuraiselle, Antti Rinteestä varapuhemies
73
Ulkoministeriön henkilöstön edunvalvoja Verkkouutisille: "Luottamus Haavistoa kohtaan horjunut erittäin pahasti"
70
Leskinen pääsi pisteille heti voittoisassa HIFK-debyytissään – Raksilan yleisön luopiohuutelu ei jäänyt ex-kärpältä huomaamatta: ”Eihän se hyvältä tunnu, mutta ymmärrän yleisön reaktion”
44
Puheenaihe: Pitääkö nuorten lukutaidosta olla huolissaan? – "Jatkossakaan mekaaninen lukutaito ei tietenkään riitä, vaan on ymmärrettävä myös sisältöä"
41
Näkökulma: "Tää on viimeinen taisto?" – Antti Rinne sai puolueiden vastaukset, mutta tämän jälkeen hallitusta tuskin vähään aikaan muodostetaan demareiden johdolla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi yöstä alkaen Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

7.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image