Kirjoituksella vastataan 20.9. Kalevassa olleeseen uutiseen ”Luke lopettaa Ruukin tutkimusnavetan”.
Maatalouden kannattavuus on laskenut kipupisteelle, jossa luopumistahti kiihtyy ja uusien yrittäjien alalle saanti on vaikeaa. Muutosten syyt johtuvat paljolti yhteisistä markkinoista EU:ssa ja tuottajahinnan laskusta, mutta myös kotikutoista kilpailukyvyn tahallista heikentämistä näyttää esiintyvän.
Naudan tärkeä asema ilmastokeskustelussa on moneen kertaan todettu. Tämän vuoksi Luken suunnitelmat keskittää nautatutkimus pois kotieläintuotannon keskeiseltä paikalta Ruukista on tyrmättävä ja suunnitelmia muutettava. Luken Ruukin toimipisteeseen vuonna 2013 valmistunut Ruukin yrityspuiston rakennuttama tutkimusnavetta on ainoa tutkimusympäristö Suomessa, jossa voidaan toteuttaa lihanautojen ruokinta- ja kasvatuskokeita. Ruukin tutkimuksen erityispiirteenä on tulosten suora kohdentuminen hyvin rakennettujen verkostojen kautta käytäntöön. Tätä verkostoa ei saa romuttaa ja purkaa, koska vastaavaa ei Jokioisille tule syntymään.
Julkinen keskustelu edellyttää alan kehittymistä ja tutkimustyön alueellista jatkamista. Jotta yksittäinen viljelijä voi tehdä entistä parempia ja vaikuttavampia ympäristötekoja, tulee hänellä olla käytettävissä parasta mahdollista tutkimustietoa, joka soveltuu juuri hänen tilansa olosuhteisiin.
Alueemme maatalouden myyntituloista maidon ja naudanlihan osuus on Pohjois-Pohjanmaalla 81 prosenttia ja Kainuussa 91 prosenttia. Tämän vuoksi olen erityisen tyrmistynyt Luken suunnitelmista luopua Ruukin ja Maaningan tutkimusnavetoista, jotka perusteellisesti tukevat alueille tärkeiden tuotantosuuntien kehitystä ja kilpailukykyä. En usko tutkimusaseman toimintojen jatkuvan kovin pitkään yrittäjävetoisena, joten tällä puolustautuminen on turhaa.
Naudanruokinta perustuu pitkälti laadukkaaseen nurmisatoon. Eloperäisten maiden osuus peltomaasta on Pohjois-Pohjanmaalla 27 prosenttia ja Kainuussa 25,7 prosenttia. Peltoalasta noin puolella viljellään monivuotista nurmea. Nurmen viljelylle on selkeä tarve tuotantorakenteen vuoksi.
Olen huolissani eloperäisten maiden kohtelusta osana EU:n ympäristöpolitiikkaa ja myös tähän tarvitsemme tutkimusta tueksemme kehittäessämme alueen maataloutta ja vastataksemme yhteiskunnan vaatimuksiin.
Vaadin alueellisen tutkimustyön jatkamista vähintään nykyisellä tasolla Ruukissa ja Maaningalla. Nurmen ja naudan tutkimustyötä ei saa eriyttää maantieteellisesi eri puolille Suomea. Nurmenviljely on suomalaisen naudanlihantuotannon vahvuus. Tutkimustyön keskittäminen Jokioisiin tai tutkimusasemien muuttaminen yrittäjävetoisiksi ei tuota alueen elinkeinojen kannalta järkevää tulosta. Viljelijät haluavat olla aktiivisesti mukana tutkimustyössä ja etsimässä keinoja ympäristön kannalta parhaaseen ratkaisuun.
Matti Tyhtilä
toiminnanjohtaja
MTK-Pohjois-Suomi ry
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.