Kolumni: Sanna Marinin ym­pä­ril­lä vellova kes­kus­te­lu saa miet­ti­mään, onko pää­mi­nis­te­riys enää ihmisen työ

Jääkiekko: Kärpät illan HIFK-pe­liin pahasti sii­pi­rik­koi­se­na

Mainos: Kalevan ti­laa­jan kump­pa­ni­etu­na liput puoleen hintaan Kär­pät-Pe­li­cans ke 27.10. peliin.

Luke: Lo­hen­poi­ka­sia on on­nis­tut­tu oh­jaa­maan kel­lu­van oh­jaus­ai­dan avulla Haa­pa­kos­ken voi­ma­lai­tok­sel­la Ii­joel­la

Merkityt vaelluspoikaset vapautettiin veneestä noin 7 kilometriä Haapakosken voimalaitoksen ylapuolella.
Merkityt vaelluspoikaset vapautettiin veneestä noin 7 kilometriä Haapakosken voimalaitoksen ylapuolella.
Kuva: Juuso Meriläinen

Lohen vaelluspoikasten ohjaamisesta ohjausaidan avulla on saatu hyviä tuloksia Iijoen Haapakoskella, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotteessa.

Noin 180 metriä pitkä kelluva ohjausaita rakennettiin Haapakosken vesivoimalaitoksen yläkanavaan kesällä 2019.

Luken tutkijan Riina Huuskon mukaan ohjausaita muutti selvästi vaelluspoikasten käyttäytymistä.

– Saapuessaan ohjausaidan lähelle useimmat vaelluspoikaset muuttivat uintireittinsä sen suuntaiseksi ja seurasivat sen vieressä kohti voimalaitosta, Huusko sanoo tiedotteessa.

Ohjausaidan toimivuutta tutkittiin kesäkuussa keväisen tulvavirtaaman kääntyessä laskuun. Tutkimuksessa vapautettiin kahdessa erässä yhteensä 89 merkittyä lohen vaelluspoikasta. Ne selvisivät vapautuspaikalta Haapakosken voimalaitokselle hyvin: automaattisilta vastaanottimilta saatiin havainto 79 merkitystä vaelluspoikasesta. Näistä 74 poikaselle saatiin määritettyä uintireitti ohjausrakenteen läheisyydessä.

Esimerkkejä merkittyjen lohen vaelluspoikasten uintireiteistä Haapakosken voimalaitoksen yläpuolella.
Esimerkkejä merkittyjen lohen vaelluspoikasten uintireiteistä Haapakosken voimalaitoksen yläpuolella.
Kuva: Luonnonvarakeskus

Vaelluspoikasten käyttäytymisessä havaittiin eroja virtaamatilanteiden välillä. Joen kokonaisvirtaaman pienentyessä kalojen vaellusnopeus hidastui ja uintireitit muuttuivat mutkittelevimmiksi. Silti suurin osa kaloista lähti seuraamaan ohjausaitaa voimalaitoksen suuntaan myös pienemmällä virtaamalla. Vain yksittäisten kalojen havaittiin uivan ohjausaidan ali virtaaman pienentyessä.

Ohjausaidan pää oli tutkimuksen aikaan voimalaitoksen puolelta pinnan alla noin kaksi metriä. Tällä osuudella kalojen havaittiin uivan ohjausaidan yli aidan voimalaitoksen puolelle.

Patorakenteet tyypillisesti hidastavat tai jopa katkaisevat poikasten matkan merelle.

– Kalat jäävät joko liian pitkäksi aikaa uimaan patoaltaaseen, jolloin ne ovat helppoa saalista petokaloille tai sitten ne yrittävät läpäistä voimalaitoksen turbiinien kautta, mikä myös lisää kalojen kuolleisuutta, Riina Huusko kertoo tiedotteessa.