Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen (sd.) mielestä aluepolitiikka-keskustelu on vinksahtanut pahasti väärille raiteille, kun puhutaan vain virastojen ja laitosten hajasijoittamisesta.
Luhtanen lisäsi keskiviikkoisessa toimittajatapaamisessaan epäilevänsä myös sitä, miten realistisella pohjalla ovat puheet tuhansien työpaikkojen siirrosta maakuntiin.
Hän arvostelee näin peitellysti myös hallituskumppani keskustaa, joka puhuu voimakkaasti myös laitosten ja virastojen alueellistamisen puolesta.
Virastojen ja laitosten hajasijoittaminen on Luhtasen mielestä täysin sivuroolissa aluepolitiikan tehokkaassa hoidossa. "Vaikka sen osuus on marginaalinen, valtaosin askarrellaan sen kimpussa ja uhrataan siihen paljon energiaa", Luhtanen tuskaili.
Luhtasen mukaan liikenne- ja viestintäministeriön merkitys aluepolitiikassa on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle.
"Liikenne- ja viestintäyhteyksien merkitys on kiistaton. Niihin aluepolitiikassa pitää panostaa. Toimivat ja koko maan kattavat liikenne- ja viestintäyhteydet ovat parasta aluepolitiikkaa", Luhtanen korosti.
Virojen hajasijoittamishankkeita liikenneministeriöstä löytyy kaksi: rautatievirasto ja lentoliikennevirasto. Niiden osalta selvitystyö on Luhtasen mukaan vielä käynnissä.
"Vaikka molemmat ovat uusia virastoja, ongelmia tuottaa varsinkin lentoliikenneviraston osalta se, että sen noin 150 työntekijää ovat erikoishenkilökuntaa", Luhtanen lisää.
Vääriä odotuksia
maakunnissa
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen mukaan myös maakuntiin luodaan virastojen ja laitosten hajasijoittamisesta väärää toiveajattelulle. Nyt ne kilpailevat keskenään jopa sellaisesta mitä ei ole mahdollista saada.
Yksi syy tähän on sisäministeriön johdolla tehty niin sanottu klusteriohjelma, josta ei ole kerrottu riittävästi julkisuuteen. Luhtasen mukaan se määrää aika lailla myös virastojen alueellistamista. Ongelma on liikenneministerin mielestä, ettei ohjelmasta ole avoimesti kerrottu julkisuudessa.
"Eikä sitä ole edes virallisesti käsitelty, saati hyväksytty koko hallituksessa, ainoastaan hallinnon kehittämistä pohtivassa ministerivaliokunnassa", Luhtanen huomautti ja vaatii klusteriohjelmaa julkisuuteen.
Virastojen alueellistamisessa unohdetaan Luhtasen mukaan helposti myös se, että kaikki virastot eivät ole noin vain siirrettävissä pääkaupunkiseudulta muualle maahan.
"Asiaan vaikuttaa myös se, miten virastot ovat hallinnoituja. Liikelaitoslaki lähtee siitä, että viraston oma hallitus tekee päätöksen siitä, missä virasto sijaitsee", Luhtanen muistutti.
Lisäksi hän korosti, että aluepolitiikka on myös kaupunki- ja kauppapolitiikkaa, ei vain haja-asutus- ja maaseutupolitiikkaa.
Luhtanen ryöpytti sitä, että pääkaupunkiseudun yhteistyön tehostamisessa on kiinnitetty huomio vain muotoon ja unohdettu sisältö.
"Laki ei missään tapauksessa ole hyvä", Luhtanen torjui sisäministeri Hannes Mannisen (kesk.) kaavailemaan pääkaupunkiseudun pakkoliitoslain.
Rahoja ei voi
panna yhteen pottiin
Luhtanen tyrmää tiukasti aluehallintoa selvittäneen Esko Riepulan esityksen siitä, että mm. perustienpidon rahat sisällytettäisiin valtion budjetissa yhden alueellisten määrärahojen momentin alle.
"Me vastamme tästä ajatusta. Siitä jäisi paha ongelma. Vastuu esimerkiksi tiestöstä jäisi liikenneministeriölle, mutta hallinnollisesti rahat olisivat muiden kohdennettavissa. Tätä ei voi sallia ", Luhtanen ilmoitti.
Myös nykyiseen budjettikäytäntöön liikenneministeri on tyytymätön. Häntä kismittää erityisesti se, että budjettikehyksiin niitataan uusien hankkeiden koko kustannusarvio, vaikka tosiasiassa niistä voi tulla valtion pussista maksettavaksi vain murto-osa. Esimerkkinä Luhtanen mainitsi niin sanotulla elinkaarimallilla toteutettavan E 18 -valtatien.