Kolumni

Loppu hyvin, kaikki hyvin

Perjantaina 5. lokakuuta Rukalla tehtiin historiaa.

Suomen laskukausi avattiin ennätysaikaisin, kiitos keväällä säilötyn tykkilumen:

75 000 kuutiosta sai hellekesän jälkeenkin metrin kerroksen kahteen rinteeseen.

Ruka oli kuten yleensä, maanmainio talviurheilukeskus.

Lunta säilöttiin myös Ruka Nordicia varten, mutta maltillisemmin.

xx

Maailmancup tuo Rukalle maailmanluokan näkyvyyden ja vahvistaa urheilullista talvimainetta entisestään.

Kuusamossa onkin oltu valmita panostamaan tapahtuman onnistumiseksi – viimeistään viime tipassa.

Esimerkiksi mäkeen on rakennettu tuuliverkot ja latujen jäädytysjärjestelmä, kun maailmancup on ollut vaarassa.

Tämänkertaisen Ruka Nordicin yllä leijuivat pitkään tummat varjot.

Taivas ei antanut lunta. Keli oli sitkeästi plussalla.

Haaste järjestäjille oli kovempi kuin koskaan ja hiihtolatua pitikin lyhentää.

Mäkikisoja peruttiin ja pääkisassa hypättiin vain kierros. Tuuli tuiversi suunnasta, josta hyppääjiä ei voi suojata tuuliverkoillakaan.

Rukalla onkin syytä iloita Kansainvälisen hiihtoliiton lokakuisesta päätöksestä, joka turvaa sille kolmipäiväisen maailmancupin 2022 asti.

Ennen seuraavaa päätöstä sää ehtii palata normaaliin päiväjärjestykseen.

xx

Jossitteluun on helppo langeta, vaikka tv-kuva välitti jo sunnuntaina maailmalle talvisempaa Rukaa.

Järjestäjät pohtinevat kestäisikö Ruka Nordicin talous säilöä lunta enemmän? Nyt säilöttiin alle kolmannes sitä mitä rinteillä.

Tai olisiko lunta kannattanut lainata rinteiltä? Kymmenellä kuutiolla olisi saanut aina yhden latumetrin.

Mäessä keinot ovat tuulen edessä muuallakin vähäiset.

Mieleen tulee Spede-linko. Pertti Pasasen 70-luvun idean mukaan tuulille alttiita mäkitorneja ei tarvittaisi. Mäkimiehet saisivat vauhtinsa koneellisesti tasamaalta. Olosuhteet kilpailijoille olisivat tasapuoliset.

Kaikesta huolimatta: Rukan maailmancup on kokemisen arvoinen myös 2019. Maailman parhaat ovat mukana.

Mieleen tulee Spede-linko.