Monet lonkan tekonivelleikkauksessa käyneet joutuvat lähiaikoina uusintaleikkaukseen haittoja aiheuttavan tekonivelmallin vuoksi.
Ongelma koskee tekoniveliä, joissa sekä kuppi- että nuppiosa ovat metallia.
Tällaisesta tekonivelestä irtoava metallihierre voi aiheuttaa osalle potilaista kudosvaurioita ja hyvin harvoille ehkä myös kobolttimyrkytysoireita.
”Osalla elimistö reagoi voimakkaasti metalliin. Metallia vapautuu pieniä määriä, ja joillekin tämä voi aiheuttaa luun syöpymistä tai pehmytkudosreaktion luun ympäristössä”, kertoo Oysin tekonivelkirurgiasta vastaava ortopediAri-Pekka Puhto.
Tällä hetkellä ei ole viitteitä siitä, että ongelmasta aiheutuisi syöpää tai kuolemantapauksia.
Puhto arvioi, että Suomessa kyseistä proteesimallia on käytetty 15 000-20 000 kymmenen vuoden aikana. Ongelma on maailmanlaajuinen.
Oysin erityisvastuualueellatällaisen lonkkaproteesin on saanut noin 3000 potilasta. Heidät kutsutaan ylimääräiseen tarkastukseen.
Kaikki täyttävät oirekyselyn, ja jokaiselta mitataan veren koboltti- ja kromi-ionien tasot.
Tulosten perusteella arviolta tuhat potilasta saa kutsun jatkotutkimuksiin.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäriAino-Liisa Oukkaarvioi, että uusintaleikkaus joudutaan tekemään 250 potilaalle.
Seulonta- ja uusintaleikkausprosessi kestää pari vuotta.
Prosessi aiheuttaa Oysin erityisvastuualueella arviolta 3,5 miljoonan euron kulut. Tästä Oysin osuus olisi 1,5 miljoonaa.
Oysin erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit.
”Länsi-Pohjassa ja Kainuussa tällaisia proteeseja ei ole käytetty juuri lainkaan, meillä ja Keski-Pohjanmaalla taas vähän enemmän. Käytössä on isoja eroja myös valtakunnallisesti”, Oukka jatkaa.
Proteesit on valittu tarjouskilpailujen perusteella.
Suomen artroplastiayhdistyssuositteli kesäkuussa keskeyttämään metalli–metalliproteesien käytön.
”Vuodesta 2005 eteenpäin varmaan suurin osa lonkkapotilaista sai tällaisen proteesin”, Ari-Pekka Puhto kertoo.
Ensimmäisiä raportteja mahdollisista ongelmista alkoi tulla vuonna 2009.
Sen jälkeen käyttö alkoi vähentyä, mutta vielä viime vuonna kyseistä mallia käytettiin Suomessa.
”Näitä malleja on todennäköisesti vielä myynnissäkin. Itse laitoin viimeisen vuonna 2009 kesäkuussa”, Puhto jatkaa.
Potilaat, joita asiakoskee, saavat sairaanhoitopiiriltä kirjeen tammikuussa.
”Olemme selvittäneet rekistereistä, keille näitä proteeseja on laitettu. Käymme läpi koko erva-alueemme sairaanhoitopiirit ja yksityisen palveluntuottajan”, Oukka sanoo.
Potilaille ei tule kuluja tarkastuksista, mutta uusintaleikkauksesta heille koituvat normaalit maksut.
Suurimmalla osalla potilaista proteesi toimii ongelmitta.
”Jos lonkka toimii hyvin eikä isoja kipuja ole, ei tarvitse hätäillä. Osalle potilaista ongelmia tulee, mutta yritämme puuttua niihin ajoissa”, Puhto lisää.
Metalli–metallilonkkaproteeseja ovat tehneet useat valmistajat.
