Vihdin muutaman viikon takainen poliisisurma tehtiin alun perin Puolustusvoimille toimitetulla RK-62-rynnäkkökiväärillä, joka oli myöhemmin varastettu Rajavartiolaitokselta.
Puolustusvoimien mukaan RK-62-rynnäkkökivääreitä ei pitäisi olla siviilien hallussa.
Kun Lännen Media yritti aiemmin selvittää Puolustusvoimilta kateissa olevien rynnäkkökiväärien määrää, Puolustusvoimien viestintäpäällikkö Eero Karhuvaara sanoi, että vuosien aikana on kadonnut ”joitain” rynnäkkökivääreitä.
Lännen Media pyysi sekä poliisia että Puolustusvoimia selvittämään tarkan lukumäärän. Lähes kaksi viikkoa myöhemmin Puolustusvoimat vastasi, että viimeisten reilun kahdenkymmenen vuoden ajalta on kateissa alle kaksikymmentä rynnäkkökivääriä.
Poliisi sen sijaan toimitti täsmälliset luvut. Puolustusvoimien poliisille tekemien rikosilmoitusten ja aseiden etsintäkuulutusten perusteella kateissa on 18 rynnäkkökivääriä. Kadoksiin jääneistä rynnäkkökivääreistä on tehty ilmoitukset poliisin järjestelmään vuosien 1975–2014 välillä.
Laskelmassa ei ole huomioitu Iltalehden keskiviikkona kertomaa tietoa, jonka mukaan viime perjantaina Puolustusvoimien autosta vietiin murron yhteydessä rynnäkkökivääri. Tapaus sattui lehden tietojen mukaan Lahdessa. Poliisi ei suostunut kommentoimaan tapausta.
Puolustusvoimilta kateisiin jääneet rynnäkkökiväärit ilmoitusvuoden mukaan: 1975: 1 kappale; 1994: 9; 2005: 1; 2006: 4; 2008: 1; 2011: 1; 2014: 1.
Ennen 1990-lukua tehtyyn tilastointiin on kuitenkin syytä suhtautua varauksella. Sekä poliisin että Puolustusvoimien mukaan tilastointi ja aseiden seuranta ovat parantuneet selvästi takavuosikymmenistä.
Puolustusvoimat: Aseiden katoaminen harvinaista
Everstiluutnantti Olli Kansikas Puolustusvoimien pääesikunnasta myös kertoo, että aseiden katoamiset ovat vähentyneet selvästi viimeisten 20–30 vuoden aikana.
– Tähän ovat vaikuttaneet aseiden valvontaan ja säilytykseen liittyvien prosessien ja toimintamallien jatkuva arviointi ja kehittäminen. Tämä pitkäjänteinen työ ja siihen liittyen varastoalueiden ja varastosuojien teknisen valvonnan lisääminen ovat edesauttaneet asian kehittymistä.
Kansikkaan mukaan rynnäkkökiväärien katoamiset liittyvät useimmiten harjoitustoimintaan, kun liikkeellä on iso joukko ja toimitaan maasto-olosuhteissa.
– Katoamisten syyt liittyvät yleensä inhimilliseen toimintaan eli lähinnä huolimattomuuteen tai sitten rikollisessa tarkoituksessa tehtyyn varkauteen.
Vaikka kateisiin on jäänyt viimeisen noin parinkymmenen vuoden aikana lähes parikymmentä rynnäkkökivääriä, Kansikas sanoo, että aseiden katoaminen Puolustusvoimista on harvinaista.
– Kaikki katoamiset ilmoitetaan poliisille, joka käynnistää tutkinnat. Kadonneet aseet tulevat esille poliisin työn tuloksena.
Hyrylän varkaudesta kateissa 9 rynnäkkökivääriä
Lähihistorian suurin Puolustusvoimiin kohdistunut asevarkaus tapahtui vuonna 1994.
Tuusulan Hyrylän varuskunnasta vietiin 17 rynnäkkökivääriä ilmatorjuntarykmentin kasarmien varastosta. Näistä aseista kahdeksan on saatu takaisin muun muassa erilaisten takavarikoiden yhteydessä.
Lähihistorian toiseksi suurin Puolustusvoimiin kohdistunut asevarkaus tapahtui vuoden 2005 lopulla, kun entinen upseeri vei törkeällä petoksella kolme rynnäkkökivääriä Karjalan prikaatista Vekaranjärveltä. Tapaus on merkitty poliisin järjestelmään vuodelle 2006, jolloin tapaus paljastui.
Armeijan palveluksesta eronnut entinen kapteeni pääsi varuskunta-alueelle vanhan kulkukortin avulla ja kuittasi väärillä tiedoilla kolme rynnäkkökivääriä ja yhden pistoolin haltuunsa. Ex-kapteeni ilmoitti lainaavansa aseet palvelusammuntoihin.
Petos paljastui kuukausia myöhemmin, kun pistooli löytyi poliisin kiinnioton yhteydessä huumeista epäillyn henkilön hallusta.
Tapausta tutkittiin huumausainerikoksena, törkeänä ampuma-aserikoksesta ja törkeänä petoksena. Ex-upseeri tuomittiin ensikertalaisena ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Rynnäkkökivääreitä ei ole löydetty.
Viimeisin selvittämättä jäänyt tapaus on vuodelta 2014, kun Niinisalossa katosi rynnäkkökivääri Porin prikaatin maastoharjoituksen yhteydessä.
