Oulun kaupungin perimät tulo- ja muut verot säilyvät ensi vuonna nykyisellään.
Tämä on yksi keskeisimpiä kohtia kaupunginjohtaja Päivi Laajalan talousarvioesityksessä.
Tuloveroa peritään siis 20 prosenttia, kuten on tehty jo vuodesta 2014 lähtien.
Kiinteistöverojakaan ei nosteta, vaikka sille olisi valtakunnallinen tilaus.
– Kiinteistöveroja nostettiin kaksi vuotta sitten. Vuotuinen kertymä kasvoi kymmenellä miljoonalla, talousjohtaja Jukka Weisell perustelee.
Laajalan talousarvioesitykseen sisältyy kuitenkin kokonaan uusi maksu, hoitajamaksu vastaanottopalveluissa.
Suunnitelmat ovat vielä hieman keskeräisiä, mutta tämänhetkisen käsityksen mukaan maksua perittäisiin 11,40 euroa käyntikerralta. Mahdolliset maksukatot voivat vaikuttaa siihen, peritäänkö maksu joka kerralta.
Hoitajamaksulla arvioidaan kertyvän noin 800 000 euroa vuodessa.
Myllyojan asiointi Kontinkankaalle
Hyvinvointikeskuksien määrä putoaa ensi vuonna viiteen, kun jäljellä jäävät Haukipudas, Kaakkuri, Kiiminki, Kontinkangas ja Tuira.
Myllyojan hyvinvointikeskus muuttuu osaksi Kontinkankaan hyvinvointikeskusta painottuen iköihmisten ja lapsiperheiden palveluihin. Myllyojan akuuttivastaanotto siirtyy Kontinkakaalle sekin.
Lisäksi vamistellaan virtuaalista hyvinvointikeskusta, joka mahdollistaisi nykyistä moninaisemmat digitaaliset sote-palvelut ajasta ja paikasta riippumatta.
Rajakylän ja Kaijonharjun terveysaseman palvelut siirtyvät Tuiraan 2019 lopulla.
Hyvinvointipalveluiden talousarvioon sisältyy useita riskejä. Jos ne realisoituvat, talousarvioon merkitty raha ei riitä.
Riskien taklaamiseksi kaupunki ja sairaanhoitopiiri "kehiyttävät yhdessä hoito- ja palveluketjuja".
Tavoitteena ovat sujuvat ja asiakaslähtöiset ketjut sekä kustannusten kasvun hillintä.
– Toimenpide-esitykset tuodaan päätettäväksi alkuvuonna 2019, Laajala sanoo.
Lainaa lisää100 miljoonalla
Oulun kaupungin talousarviot tuntuvat noudattavan samaa kaavaa.
Uudistetaan toimintaa, investoidaan, säästetään ja otetaan uutta lainaa.
Kaupunginjohtaja Laajalan esityksen mukaan lainaa arvioidaan olevan ensi vuoden lopussa 763 miljoonaa euroa, reilut 100 miljoonaa enemmän kuin tämän vuoden lopussa.
– Punakynää on silti käytetty, Laajala sanoo.
Kuluista on hänen mukaansa nipistetty 13 miljoonaa euroa. Summa on sama, joka menee ensi vuonna lainan korkoihin.
Rahatilanne ei helpotu myöskään senkään jälkeen. Lainamäärä kasvaa parissa vuodessa jo 870 miljoonaan.
Oulun kaupunkikonsernin lainat ovat suurten kaupunkien pienimmät, Laajala huomattaa.
– Toivon silti malttia valtuutetuille, ettei menoja lisättäisi.
Oulun kaupungin tuloista peräti 80 prosenttia tulee veroina ja valtionosuuksina.
Loput kertyvät erilaisista maksuista eli toimintatuloista ja sijoitus- ja korkotuotoista.
Menoista isoin erä ovat henkilöstökulut, joita kertyy ensi vuonna 507 miljoonaa.
Kaupungin henkilökunnan määrä on reilut 11 000.
Vaikka se laskee parillasadalla, kustannukset kasvavat valtakunnallisten palkkaratkaisujen tuloksena.
INVESTOINTEIHIN 135 MILJOONAA
Oulu investoi ensi vuonna nettona 135 miljoonalla eurolla.
Erillisinvestoinnit ovat pääosin koulurakennuksia.
Lähes puolet investointisummasta kuluu suuriin jatkuviin investointeihin, kuten korjausrakentamiseen (15 miljoonaa), katuihin, teihin, siltoihin ja toreihin (14), irtaimeen käyttöomaisuuteen (6,8), maanhankintaan (6) ja jätevesiviemariverkosto (5).
Kaupungintalon peruskorjaukseen menee kokonaisuudessaan 6 miljoonaa.
Kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mukaan kaupungin investointitaso on tuloihin suhteutettuna liian korkea.
Niinpä kaupunki on päättänyt ratkaista osan investoinneista vuokramallilla.
Näitä ovat Salonpään koulun korvaava uudisrakennus, Hintan päiväkoti, Oulunsalon varhaiskasvastus, Raksilan ja Linnanmaan paloasemat, Pateniemen suuralueen varhaiskavatuspalvelut.
Vuokramallin kokonaispotti nousee lähes 47 miljoonaan, josta paloasemien osuus on puolet.
Laajalan talousarvioesityksessä ei ole huomioitu mahdollista maakunta- ja soteuudistusta.
Jos se toteutuu, kaupungin talousarvio kutistuu reippaasti. Nelisen tuhatta työntekijää siirtyy samalla maakunnan palvelukseen.
Suuria erillisinvestointeja
(miljoonaa euroa, useiden vuosien hankkeista vuoden 2019 osuus)
Jokirannan koulun korvaava uudirakennus 9,0Ouluhalli 9,0
Laivakankaan koulun laajennus 5,5Valtatie 4:n perusparannus 4,5
Tuiran hyvinvointikeskus 4,0
Pohjankartanon koulu 3,8
Metsokankaan yhtenäiskoulu 3,3Rita-aukion koulu 3,1
Leinonpuiston yksikön uudistila Terva-Toppilan koulun tontille 3,0
Limingantien alikulku 3,0
Oulun kaupungin talousarvio 2019
(Päivi Laajalan esitys, miljoonaa euroa)
TULOT • Toimintatulot 243,8• Valtionosuudet 271,0• Verotulot 817,6• Rahoitustuotot 4,5
Yhteensä 1336,9
MENOT• Toimintamenot 1278,9
VUOSIKATE 58,0
NETTOINVESTOINNIT 135,2
LISÄRAHOITUSTARVE 77,2