Valtioneuvoston autonkuljettaja Juhani Ruotsalainen sanoo, että laittomaksi epäiltyyn teleurkintaan johtaneissa muutaman vuoden takaisissa puhelinsoitoissa oli kysymys uusien talvirenkaiden hankkimisesta. Hän kertoo saaneensa tuolloin vinkin henkilöstä, jolta voisi saada renkaat edullisesti, ja soittaneensa tälle valtioneuvoston gsm-liittymästä tietämättömänä mieheen kohdistuneista rikosepäilyistä.
Ruotsalainen on asianomistajana teleurkintajutussa, jossa on kyse hänen sekä entisen pääministerin Paavo Lipposen (sd.) käytössä olleiden liittymien teletunnistetietojen luvattomasta tutkimisesta. Teletietojen selvittämistä on alun perin perusteltu juuri sillä, että liittymistä oli oltu yhteydessä talousrikoksesta epäiltyyn henkilöön.
Lipposen ja autonkuljettajan teleurkinnan alkuunpanijaksi on epäilty valtioneuvoston entistä turvallisuuspäällikköä eversti evp. Ari Uutista. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina esitutkintapöytäkirjaan nojaten, että Uutinen pyysi teletunnistetiedot Soneran turvallisuusjohtajalta Juha E. Miettiseltä. Tämä puolestaan toimitti tiedot edelleen talousrikosjutusta kiinnostuneelle keskusrikospoliisin tutkijalle.
Lehden mukaan Uutinen pyysi tietoja tuttavaltaan Miettiseltä sen jälkeen, kun suojelupoliisi oli jo arvioinut, että autonkuljettajan soittelu ei uhannut pääministerin turvallisuutta.
Miettistä ja erästä toista soneralaista epäillään törkeästä viestintäsalaisuuden loukkauksesta. Uutista on epäilty samasta rikoksesta tai yllytyksestä siihen. KRP:n tutkijaa ja tämän silloista esimiestä epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Vaatii korvauksia työpaikkakiusaamisesta
Ruotsalaisen käsityksen mukaan urkkimisen taustalla on tosiasiassa se, että hän oli joutunut työpaikkansa silmätikuksi. Hän aikoo vaatia suuria vahingonkorvauksia työpaikkakiusaamisesta ja mahdollisesta viestintäsalaisuuden loukkauksesta.
Ruotsalainen sanoo painostuksen työpaikallaan jatkuneen vuosikausia. Hän kutsuu aikaa "kuuden vuoden painajaiseksi". Niinpä myös henkisestä kärsimyksestä esitettävä korvaus nousee suureksi, hänen mukaansa jopa satoihin tuhansiin euroihin.
- Olennaista ei silti ole se, että saan korvauksia, vaan se, että vääryys oikaistaan. Yhteiskunnan pitäisi olla oikeudenmukainen, ja suhtaudun hyvin kielteisesti laittomuuksiin ja niihin perustuviin hyvä veli -käytäntöihin, Ruotsalainen sanoo.
Valtioneuvoston turvallisuuspäälliköt tulevat perinteisesti sotilasorganisaatioista. Ruotsalaisen mukaan hänellä on ollut työpaikallaan kitkaa nimenomaan sotilaspuolen edustajien kanssa.
Yli puolen vuoden teletiedot selvitettiin
Esitutkinnan perusteella Lipposen ja autonkuljettajan käytössä olleiden valtioneuvoston gsm-liittymien teletunnistetietoja epäillään urkitun elo-marraskuussa 1998. Kahden Soneran työntekijän uskotaan tuolloin onkineen ilman tuomioistuimen lupaa esiin liittymien täydelliset teletunnistetiedot syyskuun lopun 1997 ja toukokuun alun 1998 väliseltä ajalta.
Lipposen ja autonkuljettajan liittymiin tänä aikana viestintäyhteydessä olleita henkilöitä oli noin 160. Vaikka urkinnan tarkoitus oli varsinaisesti selvittää vain kahden valtioneuvoston liittymän tietoja, niin samalla epäillään loukatun kaikkien näiden 160 ihmisen oikeuksia.
Jutun syyttäjä Markku Pohjanoksa on kuitenkin tehnyt poliisin esityksestä päätöksen rajata nämä henkilöt esitutkinnan ulkopuolelle. Perustelu on se, että heidän ottamisensa mukaan syyteharkintaan ei olennaisesti vaikuttaisi tuomittavan kokonaisrangaistuksen määrää. Myöskään tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei Pohjanoksan mukaan vaadi kaikkien ottamista mukaan asianomistajiksi.
Suurin osa Lipposen tai autonkuljettajan liittymiin yhteydessä olleista ei vielä esitutkinnan äskettäin valmistuessakaan tiennyt joutuneensa urkinnan kohteeksi.
