Kööpenhamina
Euroopan unionin laajentumisen loppurutistus jää torstaina alkavan Eurooppa-neuvoston huippukokouksen tehtäväksi. Huippukokous keskittyy pääministeri Paavo Lipposen (sd.) mukaan lähes yksinomaan laajenemiseen.
"Tavoite on perjantai-iltaan mennessä saada ratkaisu kymmenen hakijamaan osalta", Lipponen sanoi keskiviikkona Helsingissä.
Jäsenyysneuvottelut on saatu päätökseen ennen Eurooppa-neuvoston kokousta jo kahdeksan hakijamaan kanssa. Jäljellä ovat Puola ja Malta, joille EU:n tarjous ei riitä. Lipposen mukaan Puola ja Malta ottavat suuren riskin pitämällä rahoitusratkaisua auki. "On melkoinen riski hakijamaalta jättää asioita auki", Lipponen varoittaa.
Lipponen toivoo, että neuvottelut saadaan päätökseen vielä ennen huippukokousta. Lipponen ei suostu miettimään, mitä merkitsisi, jos Eurooppa-neuvoston työ päätyisi umpikujan ja kaksi maata jäisi laajentumisen ulkopuolelle.
Huippukokouksen pitäisi päättyä perjantaina, mutta kokous uhkaa venyä viikonloppuun. Kukaan ei tiedä, miten vaikeaksi ja monipäiväiseksi loppurutistus jää. Myös Lipponen on varautunut siihen, että kokous jatkuu viikonlopulle.
Tanska on tehnyt jäsenmaille sovittua anteliaamman tarjouksen. Saksan vaatimuksesta rahoituskysymys otetaan kuitenkin neuvoston ratkaistavaksi. Saksa haluaa Lipposen mukaan pysyä annetuissa raameissa.
Lipposen mukaan on ymmärrettävää, että asiat vaikeutuvat, kun on rahasta kysymys. Saksan tiukkuus johtuu siitä, että se joutuu maksamaan viidenneksen jokaisesta miljardista, joka ladataan neuvottelupöytään.
Lipposen mukaan häntä askarruttaa kuitenkin se, että pienten alisteisesta asemasta nousseiden hakijamaiden kanssa, joiden bruttokansantuote ei olisi iso pala hotkaistavaksi, syynätään viimeistä miljoonaa euroa.
Kööpenhaminan kokouksessa on määrä päättää laajentumisneuvottelut kymmenen hakijamaan kanssa. EU tarjoaa hakijoille 40 miljardin euron tukea vuosina 2004-2006 eli summan, joka sovittiin Agendan yhteydessä.
Siitä 26 miljardia euroa on aluetukea, kymmenen miljardia maataloustukea ja seitsemän miljardia muuta tukea. Lisäksi on varattu 2,5 miljardia euroa muuhun käyttöön, lähinnä rajavalvontaan. Vuodelle 2004 ehdotetaan vielä ylimääräistä noin miljardin euron kompensaatiota, ettei maista tule ensimmäisenä vuonna nettomaksajia.
Turkille ei
aloituspäivää
Hakijamaat, Puola etunenässä, pitävät tarjousta liian kitsaana. Ongelma on muun muassa viljelijöille maksettava suora tuki. EU:n ehdotuksen mukaan tukitaso on ensimmäisenä vuonna 25 prosenttia nousten 100 prosenttiin vuoteen 2013 mennessä. Puola haluaisi, että suora tuki alkaisi 40 prosentista. Hakijamaille on tarjottu mahdollisuutta antaa tarvittaessa kansallista tukea.
Ehdokasmaa Turkille ei Lipposen mukaan voidaan antaa Kööpenhaminassa päätöstä jäsenyysneuvottelujen alkamisajankohdassa. Tällä hetkellä Turkki ei täytä neuvottelujen aloittamisen vaatimuksia, saati jäsenyysvaatimuksia.
Sen sijaan Turkille voidaan antaa tavoiteohjelma, jonka puitteissa jäsenyysneuvottelut voitaisiin aloittaa. "Odotamme tästä puheenjohtajan, Tanskan pääministerin Anders Fogh Rasmussenin esitystä", Lipponen toteaa.
Turkille voidaan Lipposen mukaan antaa myönteinen, mutta ehdollinen signaali.
Huippukokouksen muiksi aiheiksi odotetaan nousevan meriturvallisuus, neuvoston toiminnan uudistaminen, tulevaisuuskonventin työ, kansainvälinen tilanne ja unionin tulkkauspulmat.
