Kaavoitus: Vä­li­ky­län ja Ruskon teol­li­suus­aluei­den väliin suun­ni­tel­laan uutta työ­paik­ka-aluet­ta

Sää: Ke­vät­tal­ven nätit päivät jat­ku­vat Oulun seu­dul­la, kes­ki­viik­ko­na voi tulla lisää lunta

Luitko jo tämän: Oulun ke­hu­tul­la tont­ti­po­li­tii­kal­la on kään­tö­puo­len­sa – Ve­ron­mak­sa­jien rahoja on myös tuh­lat­tu, arvioi apu­lais­pro­fes­so­ri

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Lin­nan­maan alue tup­laan­tuu – kaa­va­run­ko si­säl­tää Lin­nan­maan bu­le­var­din

Oulun kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina Linnanmaan ja Kaijonharjun kaavarungon, jonka tarkoitus on ohjata alueen maankäyttöä, liikennejärjestelyjä ja...

Valittu kaavarunkovaihtoehto kasvattaa nykyiset asukas- ja työpaikkamäärät kaksinkertaisiksi nykyisestä. Tällä hetkellä alueella on 12 000 asukasta ja 13 000 työpaikkaa. Kuvituskuva.
Valittu kaavarunkovaihtoehto kasvattaa nykyiset asukas- ja työpaikkamäärät kaksinkertaisiksi nykyisestä. Tällä hetkellä alueella on 12 000 asukasta ja 13 000 työpaikkaa. Kuvituskuva.
Kuva: Jukka Leinonen

Oulun kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina Linnanmaan ja Kaijonharjun kaavarungon, jonka tarkoitus on ohjata alueen maankäyttöä, liikennejärjestelyjä ja ympäristön rakennetta ohjeellisesti ja epävirallisesti.

Kaavarunko käsittää muun muassa alueen läpi menevän joukkoliikenteen reitin, joka lähtee Linnanmaan bulevardilta eli Isko–Kaijonharjun keskus -väliseltä osuudelta Linnanmaan korkeakoulukampukselle yhdistyen Kaijonharjun keskuksen. Reitti jatkuu kampukselta pohjoisen ja Rajakylän suuntaan.

Joukkoliikennereitin vartta tehostetaan tiiviillä asuinrakentamisella, jossa korostuvat pyöräily ja kävely.

Valittu kaavarunkovaihtoehto kasvattaa nykyiset asukas- ja työpaikkamäärät kaksinkertaisiksi nykyisestä. Tällä hetkellä alueella on 12 000 asukasta ja 13 000 työpaikkaa.

Alueen kehittämisessä huomioidaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennukset sekä muinaisjäännökset.

Merkittävimmät viheralueet säilytetään, mutta niiden tärkeimpiä osia kehitetään nykyistä aktiivisemmiksi kaupunkirakennetta palveleviksi puistoalueiksi. Esimerkiksi Pyykösjärven ja Kuivasjärven rannat liittyvät näin virkistys- ja viherverkostoon nykyistä paremmin.

Kaavarunkovaihtoehdoista pidettiin viime tammikuussa keskustelutilaisuus, jossa käytiin vilkasta keskustelua muun muassa luonnon monimuotoisuudesta, viheralueista, pyöräreiteistä ja moottoriajoneuvoliikenteestä.

Tilaisuuteen osallistui 117 ihmistä, ja kaupungin tekemään verkkokyselyyn tuli 605 vastausta.