Jos Linnanmaalla on vetovoimaa, Oululla on myös. Osaavaa Oulu ja seutu ovat pitkälle Linnanmaa-riippuvaisia. Osaavaa kaupunkisuunnitteluakin alueella tarvitaan.
Linnanmaan tärkeys ei ole realisoitunut kaupunkirakenteessa. Ei paljon marketteja enempää. Toki on kappeli.
Laajempi Kuivasjärven-Kaijonharjun alue on kasvanut. Parina viime vuotena on rakennettu melkoisesti sijoitusyksiöitä.
Oulun vuosikymmenten kehitystä ei voi ajatella ilman ”Kuivasjärven yliopistoa” (vrt. Kaleva 11.1.1965). Monitieteinen yliopisto on ollut Oulun ihmeen ja pohjoisen kehityksen tae.
Linnanmaan tulevasta yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisestä kampuksesta tulee entistäkin tärkeämpi kokonaisuus.
Se lisää yhteistyömahdollisuuksia opiskelijoiden ja henkilöstön välille opetukseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä yritysyhteistyöhön.
Toimiva kampus vaikuttaa positiivisesti koko Pohjois-Suomessa. Sen takaa kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen tutkimus- ja innovaatiokeskittymä.
Työelämässä tarvitaan monipuolisia tutkintoja. Joustavat opintopolut, laaja ja monipuolinen opintotarjonta tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.
Aluesuunnittelu laahaa kehityksen jäljessä. Yksistään liikennejärjestelyt ovat myöhässä.
Kemintien bulevardi saadaan vasta 2030-luvulla. Lähijunaliikennettä ja radanvarren kaavoitusta olisi pitänyt suunnitella jo varhain. Niitä tukeva kaksoisraide pohjoiseen ei ole ollut hallituksenkaan listoilla.
Toivottavasti kansainvälinen arkkitehtikilpailukin kirkastaa järvi-Oulun kampusalueen merkitystä. Myös alueen terveyskeskus tarvitaan.
Alueen nuoria ei ole juuri ajateltu 90-luvun jälkeen. Pelkkä liikuntahalli ei riitä.
Linnanmaalla olisi jo kauan sitten pitänyt toteuttaa uimahallin ja tekojään yhdistelmä älykkäillä energiajärjestelmillä.
Kunnostetuilla järvillä voisi nähdä melojia, kalastajia, jopa triathlonuimareita, yleisiä saunoja ja talvella retkiluistelijoita ja pilkkijöitä.