Jos suunniteltu aikataulu pitää kutinsa, sanoo laki Suomessa ensi vuoden alusta, että mökin mummon Lapin kairassa on saatava mahdollisuus hankkia kohtuuhintainen laajakaista kotiinsa.
Teleyritykset voitaisiin velvoittaa tarjoamaan laajakaista niillekin syrjäseutujen asukkaille, joita markkinat eivät ole vapaaehtoisesti halunneet huomaansa ottaa. Tarvittaessa valtio osallistuisi palvelun rahoitukseen.
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) kertoi keskiviikkona Helsingissä laajakaistaseminaarissa laittaneensa liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön Harri Pursiaisen mökin mummon laajakaista-asiaa selvittämään.
Tavoitteena on, että eduskunnalle annettaisiin syyskuussa esitys, joka tekisi laajakaistasta puhelimen ja postin kaltaisen yleispalvelun, jonka on oltava kaikkien saatavilla kohtuuhintaan. Uudistettu viestintämarkkinalaki astuisi voimaan ensi vuoden alusta.
Iso muutos ajattelussa
Lindén korostaa, että laajakaista yleispalveluna on iso muutos ajattelussa. Missään ei olla vielä näin pitkällä. "Tähän asti on uskottu, että markkinat hoitavat laajakaistan."
Samalla viestintäministeri kuitenkin ilmoitti valtion olevan valmis jopa kiristämään sääntelyä, jos kaupalliset palveluntarjoavat vetäytyvät heikommin kannattavilta alueilta ja huonontavat palveluitaan.
Lindén ei ryhdy tarkasti määrittelemään, mitä kohtuuhintaisuus euroissa tarkoittaa. Kohtuuhintaisuuden arviointi ja valvonta on Viestintäviraston tehtävä.
Siihen Lindén kuitenkin varautuu, että valtio tulee apuun, jos laajakaistaverkon rakentamiseen velvoitettu yritys pystyy osoittamaan, ettei palvelua voi tuottaa kohtuuhinnalla. Kipupisteet löytyvät haja-asutusalueilta eri puolilta Suomea, muun muassa Lapista ja saaristosta.
Lindén kertoi keskiviikkona, että maakunnallisten laajakaistastrategioiden teko alkaa. Niiden tehtävänä on selvittää katvealueet, joihin markkinavoimat eivät laajakaistaa vie.
1-2 prosenttia katveisiin
Lindén arvioi katveisiin jäävän noin 1-2 prosenttia kotitalouksista. Digita on rakentamassa langatonta @450-laajakaistaverkkoa vanhaa NMT-matkapuhelimen taajuutta hyödyntäen. Verkko kattaa Lindénin mukaan jo ensi kesänä 90 prosenttia talouksista ja valmista pitäisi tulla vuoden 2009 loppuun mennessä.
Kansliapäällikkö Pursiainen selvittää myös, mistä valtion rahat yleispalvelulaajakaistaan otettaisiin. Keskiviikkona Lindén nosti esille esimerkiksi taajuushuutokaupan mahdolliset tulot. Lindén sai vapun alla ministeriönsä työryhmältä ehdotuksen vapautuvien radiotaajuuksien huutokaupasta.
Lindén ei yksilöi, mitkä teleyritykset valtio velvoittaisi laajakaistayhteyksiä rakentamaan. Talkoisiin joutunee ainakin Telia-Sonera, joka on ilmoittanut ajavansa alas haja-asutusalueiden lankapuhelinverkkojaan.
Lindén lupasi, ettei lankaverkkoa rullata ennen kuin on varmistettu, etteivät yhdenkään asiakkaan puhelinpalvelut huonone.
Lindén kertoi myös esittäneensä Telia-Soneralle toiveen, että se tarjoaisi kiinteitä laajakaistayhteyksiä siihen saakka, että langaton verkko saadaan valmiiksi. "Minulle on annettu ymmärtää, ettei se ole liikaa vaadittu."