Limingassa kuntalaiset keräävät nimiä kansalaisadressiin, jolla kiirehditään suunniteltujen tiesuunnitelmien aloittamista. Kansalaisadressin taustalla ovat ekaluokkalaisten vanhemmat, jotka haluavat lastensa koulutien turvallisemmaksi.
Erityisen vaaralliseksi koetaan Tupoksentien ja Linnukkatien risteys. Risteyksen läheisyydessä on kunnan koulukeskus, joten monet pienet koululaiset joutuvat ylittämään tien koulumatkallaan.
Tieosuudella kulkee vuorokaudessa 3 000 ajoneuvoa ja 40 kilometrin rajoitus ylittyy turhan usein.
Kansalaisadressin aloittivat kahden kouluikäisen lapsen äidit, Mona Rintala ja Susanna Kangas. Rintalan mukaan kuntalaiset ovat todella suivaantuneita siihen, että jo 90-luvun loppupuolella aloitetut suunnitelmat siirtyvät ja siirtyvät.
"Pitääkö tässä odottaa, että tapahtuu jokin vakavampi onnettomuus ennen kuin asialle tehdään jotain", Rintala kysyy.
Jo satoja allekirjoittajia
Tällä hetkellä adressin on allekirjoittanut yli kolme ja puolisataa kuntalaista ja keräys jatkuu tämän kuun loppuun asti. Toinen listoista on kirjastossa ja toinen lista on Rintalalla itsellään.
"Keräyksen päätyttyä luovutamme nimilistat Limingan kunnanhallitukselle, Oulun Tiepiirille ja liikenne- ja viestintäministerille", Rintala sanoo.
Limingan taajama-alueen liikennesuunnitelmat ovat valmistuneet jo 90-luvun loppupuolella. Suunnitelmiin kuuluu tiejärjestelyjen lisäksi ympäristörakentamista.
Muutostöiden tärkein päämäärä on ajonopeuksien laskeminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Tähän pyritään muun muassa kiertoliittymän ja uuden kevyen liikenteen väylän rakentamisella.
Viisi vuotta myöhässä
Alkuperäisen suunnitelman mukaan rakennustöiden olisi pitänyt alkaa jo keväällä 2000. Tähän mennessä mitään ei ole tapahtunut eikä Oulun Tiepiirin suunnittelupäällikkö Risto Leppänen voi vieläkään sanoa tarkasti, milloin työt aloitetaan.
"Tietyöt ovat viivästyneet, koska suurin osa Tiehallinnon rahoista menee teiden ylläpitoon ja siten uuden rakentaminen viivästyy. Tällä hetkellä voin vain sanoa, että Limingan taajamahanke on toimintasuunnitelmiemme kärkipäässä, joten työt voidaan aloittaa vuosien 2006-2009 välisenä aikana", Leppänen kertoo.
Leppänen ei usko, että kansalaisadressilla voidaan kyseistä tiehanketta nopeuttaa, mutta pitää sitä hyvänä keinoa viestittää miten huonossa jamassa teiden ylläpito on.
"Kansalaisadressit eivät tuo rahaa, mutta on hyvä että tienpidon rahoituksesta käydään julkista keskustelua ja asiasta viestitetään päättäjille muidenkin kuin vain meidän kauttamme", Leppänen toteaa.