Oulun kaupunki selvittää ateria- ja puhtaus- ja ICT-palvelutuotantoihinsa liittyviä ulkoistamisia. Irtisanomisia ei ole suunnitteilla, mutta liikkeenluovutuksena toteutettavat ulkoistamiset siirtäisivät noin 350 kaupungin liikelaitosten työntekijää yksityisen työnantajan palvelukseen.
Kuntien työntekijöitä edustavat ammattiliitot Jyty ja JHL epäilevät, että ulkoistamiset johtaisivat työntekijöiden siirtämiseen heikompien työehtosopimusten piiriin. Liitot ilmoittivat pitävänsä Oulun kaupungin toimintaa “törkeänä työehtosopimusshoppailuna”.
– Jyty ja JHL eivät hyväksy Oulun palvelutuotannon laajoja ulkoistamissuunnitelmia, joiden ainoana tarkoituksena on etsiä säästöjä henkilöstön palkkauksesta ja muista työehdoista, liitot jyrisivät yhteisessä tiedotteessaan.
Kaupunki ei voi shoppailla
Työehtoshoppailulla tarkoitetaan sitä, että henkilöstökustannuksia pyritään painamaan soveltamalla työnantajan näkökulmasta esimerkiksi palkkojen ja lomien kannalta edullisinta työehtosopimusta. Käytännössä se voisi räikeimmillään merkitä esimerkiksi sitä, että työ pysyy samana, mutta palkka pienenee ja lomat lyhenevät.
– Kuntatyönantaja voi soveltaa vain kunta-alan työehtosopimuksia, ”shoppailun” mahdollisuutta ei ole. Yksityisellä puolella työnantajille voi olla mahdollista valita toiminnan kannalta soveliain työehtosopimus, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala muotoilee.
Hän korostaa, että kaikki työehtosopimukset on sovittu työtekijäjärjestöjen kanssa. ICT-palveluiden osalta hän toteaa, että siellä säästöt eivät edes synny palkkakustannuksista, vaan "markkinatoimijat voivat hyödyntää palveluiden tuottamisessa volyymietuja".
– Niiden ICT-palvelut on erittäin hyvin tuotteistettu ja automatisoitu sekä palveluiden tuottamisen kiinteät kustannukset jakaantuvat usean asiakkaan kesken.
Kuinka sujuu yhteistoiminta?
JHL ja Jyty moittivat, että Oulu on kerännyt viime vuosina kyseenalaista mainetta henkilöstöjohtamisessa
– Olemme erittäin huolestuneita henkilöstön ja Oulun kaupungin välisen yhteistoiminnan toimivuudesta. Miten voidaan aidosti neuvotella, jos ulkoistamispäätökset annetaan valmiiksi tehtyinä ja vaihtoehdoista ei edes keskustella, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kysyy liittojen tiedotteessa.
Päivi Laajala toteaa, että päätöksiä ei ole tehty.
– Ensimmäisenä vaiheessa, ennen tarkempaa valmistelua, kaupunginvaltuusto tekee päätöksen omistajapoliittisten linjausten muutoksesta molempien liikelaitosten osalta. Vaihtoehtoja on esiselvitetty, yhteistoimintamenettelyt juuri käynnistetty ja asiat tulevat poliittiseen päätöksentekoon linjattavaksi lähiaikoina. Mahdollisia ulkoistamispäätöksiä voidaan tehdä vasta mahdollisen kilpailutuksen jälkeen.
Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk.) ei ota tarkemmin kantaa vielä valmistelussa olevaan asiaan. Hän toteaa yleisemmin, että kaupunginhallitus on sitoutunut tekemään päätöksiä Oulun kaupungin taloustilanteen oikaisemiseksi.
– Haluan korostaa, että henkilöstöön liittyvät päätökset valmistellaan kapungin ja henkilöstön sekä henkilöstöjärjestöjen kanssa asianmukaisin yhteistoimintaneuvottelujen kautta. Hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.
Pelkoa työpaikoista
Ulkoistamisselvittelyistä kerrotun perusteella työpaikkojen ei pitäisi olla vaarassa. Jyty ja JHL katsovat kuitenkin, että henkilöstöllä ei ole mitään takeita siitä, että työpaikat säilyvät uudella työnantajalla.
Päivi Laajala sanoo, että henkilöstön oikeudellinen asema ei ole muuttumassa henkilöstösiirrossa.
– Mikäli liikkeenluovutus toteutuu, kilpailutetaan työkanta ja tehtävät. Henkilöstö siirtyy kilpailutuksen voittaneeseen yritykseen.
Hän huomauttaa, että myös Oulun kaupungilla työsuhteiden jatkuvuuden määrittävät työn teettämisen tarve ja käytettävissä olevat taloudelliset resurssit.
Perlaconista peräisin
Ulkoistamisselvitykset kumpuavat Perlacon Oy:n laatimasta talousselvityksestä, jossa esitetään laaja lista mahdollisia toimia kaupungin talouden tervehdyttämiseksi. Päivi Laajala korostaa, että säästöesitykset eivät kohdennu ainoastaan henkilöstöön.
– Ulkoisen arvioinnin toimenpide-ehdotukset sisältävät hyvin laajasti toimenpide-esityksiä eri hallinnonaloille, joilla olisi toteutuessaan vaikutusta muun muassa palveluverkkoihin, ostopalveluhankintoihin sekä asiakasmaksuihin.
Henkilöstökulut ovat kuitenkin osa kokonaisuutta.
– Kaupungin peruspalvelutuotannon turvaamiseksi joudutaan kaikki kokonaiskustannuksiin vaikuttavat vaihtoehdot puntaroimaan. Työvoimavaltaisilla tehtäväalueilla myös henkilöstökustannuksia joudutaan luonnollisesti tarkastelemaan, Laajala sanoo.
JHL: Päätösvalta menossa
JHL:n Oulun seudun aluetoimisto syyttää verkkosivuillaan Oulun kaupunkia työntekijöiden riepottelemisesta ja esittää lisäksi, että ulkoistamisen yhteydessä myös päätösvaltaa siirtyy pois kuntalaisten ulottuvilta.
Päivi Laajala ei tätä kritiikkiä niele.
– Liikkeenluovutuksessa ja siihen liittyvässä kilpailutuksessa ei siirry päätösvaltaa, vaan edelleenkin kaupunki päättää palveluista, joita se tarvitsee ja tilaa. Kilpailutettava palvelusopimus on määräaikainen, jonka kaupunki määrävuosin kilpailuttaa uudelleen.
JHL:n mukaan Oulu on edennyt ulkoistamisien ja muiden säästötoimien valmistelussa nopeasti ja salamyhkäisesti. Tästäkin Laajala on kokonaan toista mieltä.
– Päinvastoin asian eteneminen on tapahtunut avoimesti, hän vastaa.
Asiaa on käsitelty muun muassa kaupunginvaltuuston ja -hallituksen ryhmäpuheenjohtajien toimikunnassa ja kaupungin henkilöstötoimikunnassa, hän listaa.
– On aivan normaalia tehdä tämän tyyppisessä asiassa esivalmistelua, jotta päätöksentekijöille voidaan tuottaa luotettavaa tietoa valmistelun lähtökohdista ja jatkovaihtoehdoista.
Syntyykö säästöjä?
Ulkoistuksien riskiksi on monesti nähty se, että kumppanivaihtoehtoja ei ilmaannu riittävästi. Tällöin uhkana voisi olla se, että kilpailuttamisen edut jäävät saavuttamatta: jos tarjolla on vain yksi toimija, se voi periaatteessa sanella ehdot, jotka voi joko ottaa tai jättää.
ICT-palveluista puhuessaan Päivi Laajala toteaa, että Oulu on kokonsa puolesta houkutteleva asiakkuus. Hän uskoo, että aitoa kilpailua syntyy. Asiaa on jo selvitettykin.
– Mahdollisiin ulkoistamisiin liittyvät prosessit ovat nyt aivan alkuvaiheessa, jossa on käyty muun muassa markkinavuoropuhelua, jotta voidaan varmistua, että kilpailutuksella on mahdollista onnistua.
Laajalan mukaan riskejä on aina, kehitettiinpä palveluja sitten omin voimin tai ostettuna. Riskejä voidaan hallita, kun ne tunnistetaan, hän toteaa.
– ICT-palveluiden osalta oman tuotannon riskit liittyvät toiminnan skaalautuvuuteen esimerkiksi sote-maakunnan toteutuessa. Samoin avainhenkilöriskit supistuvassa organisaatiossa. Ulkoisen toimijan kanssa sopimusten merkitys on erityisen tärkeää riskien, palvelun laadun ja kustannusten hallinnan kannalta.
Ulkoistaako Oulu kaiken?
Ulkoistamisselvityksen kohteena olevista toiminnoista Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksen ateria- ja puhtauspalveluissa työskentelee 300 vakituista työntekijää. Oulun Digi -liikelaitoksessa työskentelee noin sata henkilöä, joista puolet ICT-palveluissa.
JHL ja Jyty esittävät, että kaupungin ulkoistamissuunnitelmat voivat olla vielä ilmoitettua laajemmat.
– Aikooko Oulu ulkoistaa kaikki palvelunsa? liitot kysyvät.
Kysymys on kenties liioitteleva, mutta ei täysin aiheeton. Säästökohteita listanneessa Perlaconin selvityksessä on nostettu esiin jo mainittujen lisäksi myös Oulun Infra -liikelaitos. Selvityksen mukaan miljoonan euron säästö voitaisiin saavuttaa siellä esimerkiksi palveluiden ostamisen lisäämisellä ja oman työn vähentämisellä – eli ulkoistamisella.
Päivi Laajala muistuttaa vallan olevan vaaleissa valituilla.
– Kaupunginvaltuusto päättää omistajapolitiikkaan liittyvistä linjauksista. On vastuullista selvittää ja puntaroida erilaisia vaihtoehtoja toimintojen järjestämiseksi mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kokonaistaloudellisesti.
Ateria- ja puhtauspalvelujen ja ICT-palvelujen ulkoistamisilla kaupungin on arvioitu voivan säästää ainakin kolme miljoonaa euroa vuodessa.