Tiina Ryhänen, 19, ei ole syntynyt vammaisena. Hän pystyi kävelemään vielä 14-vuotiaaksi asti, mutta sitten kävelykyky huononi niin paljon, että hän joutui pyörätuoliin.
”Kävely alkoi huonontua yhdessä yössä.”
Pyörätuolia nuori nainen käytti vuoteen 2010 saakka, sen jälkeen hän sai sähköpyörätuolin.
”Sähköpyörätuolilla pääsen liikkumaan hyvin, mutta rajallisesti kuitenkin. Etenkin kynnykset ja pienet tilat ovat haastavia ja aiheuttavat aika ajoin ongelmia. Paikkoihin jossa on paljon portaita, ei minulla myöskään ole asiaa.”
Liikuntavammastaan huolimatta Tiina on hyvin aktiivinen nuori nainen.
”Opiskelen merkonomiksi ammattiopisto Luovissa ensimmäistä vuotta. Tykkään opiskella, ja haluan osoittaa että pyörätuolillakin liikkuva ihminen on kykeneväinen kouluttautumaan ja myöhemmässä vaiheessa astumaan työelämään.”
Tähän asti työn hakeminen on ollut hyvin vaikeaa.
”Työnantajilla on varmasti ennakkoluuloja siitä, miten vammainen nuori nainen suoriutuu itsenäisesti. Minun mielestäni heidän tulisi tutustua paremmin asioihin, ja miettiä itsensä minun tilanteeseen. Ei liikuntavamma ole mikään este, vaan ehkä pikemminkin hidaste. Unelmieni työpaikka olisi ison firman sihteerinä toimiminen”, hän kertoo.
Joku saattaisi luulla että liikuntavammainen ei voi urheilla. Opiskelujen lisäksi päättäväinen nuori nainen harrastaa sählyä, tarkemmin sanottuna sähköpyörätuolisählyä.
”Käyn joukkueeni kanssa treenaamassa kaksi kertaa viikossa. Meillä on turnauksiakin kolme, neljä kertaa vuodessa ympäri Suomea, tällä kaudella Vaasassa, Helsingissä ja Oulussa.”
Kuten muutkin ikäisensä nuoret naiset, Tiinan sydäntä ovat lähellä shoppailu ja bilettäminen. Lisäksi hän tykkää käydä elokuvissa ja kärppäpeleissä.
”Pääsen melko ongelmitta käymään ravintoloissa sekä vaatekaupoissa. Minulla on avustaja näitä tilanteita varten.”
Tulevaisuuden suunnitelmat ja haaveet ovat lapsi- ja eläinrakkaalla Tiinalla myös tiedossa.
”Toivottavasti minulla on isona työpaikka ja perhe. Haluaisin yhden lapsen, ja ehkäpä jonkun kivan lemmikin, kuten kissan tai kalan.”
Tiina haluaa muistuttaa, että liikuntavamma ei todellakaan ole sama asia kuin kehitysvamma. Usein nämä kaksi asiaa sekoittuvat ihmisten mielissä.
”Vaikka kehoni ei toimikaan kunnolla, aivoni pelaavat täysin. Toivoisin että ihmiset uskaltaisivat ottaa minuun kontaktia reippaammin.”
Kuten varmasti monet muutkin pyörätuolilla tai sähköpyörätuolilla kulkevat, myös Tiina on kohdannut ennakkoluuloja sekä erilaista kohtelua.
”Kun esimerkiksi käyn kaupassa, niin minusta tuntuu usein, että minua ei palvella, vaan avustajaani. Häntä tervehditään ja häneltä kysytään kaikki.”
Tiina kuitenkin suhtautuu asiaan hyvin ymmärtäväisesti.
”Monelle ihmiselle sähköpyörätuoli on uusi asia, ja myös etenkin kommunikaattori. Se että ihminen kommunikoi kirjoittamalla, saattaa säikäyttää.”
Tällä hetkellä Tiinalla on kaikki hyvin. Hän asuu omassa kaksiossa, opiskelee sekä harrastaa ja näkee ystäviään.
”Elämä hymyilee minulle.”