Timo Mäkikyrö
Liikennejohtaja
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Oulu on merkittävä liikenneväylien solmukohta Pohjois-Suomessa. Hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus ovat kaupunkiseudun sekä koko maakunnan kehittämisen ja kilpailukyvyn kannalta keskeisessä asemassa.
Viime vuosina on Ouluun johtavia pääliikenneväyliä parannettu mittavasti: Pohjanmaan rataa on uudistettu, Oulun meriväylää on syvennetty ja Kainuuntietä sekä valtatietä 8 on kehitetty. Parhaillaan käynnissä oleva nelostien kehittämishanke on mittava tieinvestointi, jonka rakennustyöt tulevat jatkumaan vielä vuosia Oulun kohdalla sekä pohjoisempana Iissä ja Simossa. Koko hankkeen on määrä olla valmis vuonna 2021.
Seudulla on vireillä muitakin merkittäviä liikenneyhteyksien kehittämishankkeita. Hailuodon tieyhteyden toteuttamista valmistellaan parhaillaan ja mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, voidaan pengertie avata liikenteelle vuonna 2023.
Mielenkiintoinen tulevaisuuden kysymys ovat liikenneyhteydet Oulunsaloon ja lentoasemalle. Maankäytön suunnitelmissa on varauduttu yhteyksien kehittämiseen sekä ohitustieratkaisuin että raideliikenteellä. On kuitenkin selvää, että kaikki maankäytön suunnitelmissa esitetyt ratkaisut eivät tule toteutumaan pitkälläkään aikavälillä. Seudun kilpailukyvyn kannalta onkin tuhannen taalan kysymys löytää lentoaseman liikenneyhteyksiä sekä Oulunsalon alueen liikennetarpeita palveleva ratkaisu, joka on toteuttamiskelpoinen ja kestävä.
Liikenne tuottaa viidenneksen maamme kasvihuonekaasupäästöistä, joten liikenteen ympärillä on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua päästövähennystavoitteista. Liikennettä – matkustamista ja tavaroiden kuljettamista – ei voi lopettaa, mutta ilmastoystävällisiä ratkaisuja on etsittävä monipuolisella keinovalikoimalla.
Suuret kaupunkiseudut ovat merkittävässä roolissa, kun halutaan vastata päästövähennystavoitteisiin. Oulun seudulla on asetettu tavoitteeksi kestävien kulkumuotojen eli kävelyn, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen 50 % tasolle vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää muun muassa joukkoliikenteen käyttäjämäärien moninkertaistamista sekä monipuolisia kävelyä ja pyöräilyä edistäviä toimia.
Tavoitteen toteutumisen kannalta keskeisessä asemassa on kuntien maankäytön kehittäminen siten, että ratkaisut tukevat kestävän liikennejärjestelmän toteuttamista.