Vuonna 2015 jo joka viides suomalainen on yli 65 -vuotias ja ikäihmisten osuus kasvaa tulevaisuudessa. Niinpä liikenteessäkin on otettava käyttöön uusia keinoja, joilla varaudutaan tulevaan tilanteeseen. Suhteessa väestöosuuteensa iäkkäille sattuu enemmän vakavia liikenneonnettomuuksia kuin muille. Tämänkin vuoden onnettomuustilastojen mukaan 64 vuotta täyttäneiden onnettomuudet ovat lisääntyneet kolmanneksen samaan aikaan kun muiden ikäryhmien onnettomuusmäärät ovat laskevat koko ajan.
Monet näkevätkin iäkkäät kansalaiset jopa pelottavana riskiryhmänä liikenteessä vaikka toisaalta seniorikansalaiset tunnetaan rauhallisesta ja vaaroja välttävästä liikkumistavastaan.
Yhteiskunnan onkin jatkossa yhä selvemmin tuettava ikäihmisten omaehtoista liikkumista liikkumisen edellytyksiä parantamalla.
Tähän liittyen iäkkäiden liikenneturvallisuutta miettinyt työryhmä jätti lokakuun alussa koko joukon toimenpidesuosituksia liikenneministeri Anu Vehviläiselle.
Ympäristö muokattava selkeäksi
Työryhmän mielestä turvallisuus ei parane millään yksittäisellä konstilla, vaan parhaaseen tulokseen päästään, kun liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena.
Esimerkiksi taajamien liikenne pitäisi suunnitella niin, etteivät iäkkäät joudu liikkumaan omien kykyjensä äärirajoilla.
Moottoriteiden liittymiin tarvitaan selkeämpää ohjausta ja rakenteellisia keinoja estämään kuljettajia ajamasta vasten muuta liikennettä.
Palvelut ja toiminnot olisi sijoitettava niin, että ne sallivat esteettömän liikkumisen.
Paikkakuntakohtaista jalankulun kelitiedotusta tulee laajentaa, sillä iäkkäille tapahtuu enemmän vakavia onnettomuuksia jalankulkijoina kuin autoillessa.
Jalankulkijoiden heijastimen ja pyöräilijöiden kypärän käyttöä koskevaa tiedotusta pitää tehostaa.
Monilääkityksen vaikutuksiin ajamiseen on kiinnitettävä huomiota.
Turvalaitteiden käyttöä tulee edelleen lisätä. Autoihin olisi saatava teknisiä laitteita, jotka helpottavat kuljettajan keskittymistä ajamiseen.
Työryhmä esittää, että julkisen liikenteen houkuttelevuutta on lisättävä ja palveluita parannettava.
Myönteisesti suhtaudutaan myös selvitysmies Olli Riikosen esitykseen kyytitakuusta. Se lisäisi vanhusväestön mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä.
Kunto tärkeämpi kriteeri kuin ikä
Työryhmä painottaa, että korkea ikä ei ole peruste rajoittaa kuljettajien ajo-oikeutta. Sen sijaan sairaudet voivat vaikuttaa asiaan nopeastikin. Jatkossa olisikin tärkeää, että ajokunnon arviointi perustuu luotettaviin, tasapuolisiin ja oikeudenmukaisiin kriteereihin. Tämä taas edellyttäisi, että lääkäreiden perus- ja jatkokoulutuksessa lisätään liikennelääketieteen opetusta.
Työryhmän mielestä olisikin tarpeen selvittää erityisten ajokyvyn arviointikeskusten perustamista myös Suomeen. Ruotsissa niistä on saatu jo hyviä kokemuksia. Niiden saamisen myötä voitaisiin keskusteluun ottaa myös rajoitetun ajo-oikeiden myöntäminen ikäkuljettajille. Tässä mallissa iäkkäälle kuljettajalle voitaisiin myöntää rajoitettu ajo-oikeus esimeriksi siten, että hän saisi ajaa kotitalostaan keskustaan päivän valon aikana.