Jos mittatikkuna käytetään kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmia, Oulun läänin tilanne on hyvä ellei paras koko maassa, kertoo liikennesuunnittelija Leo Oja Oulun lääninhallituksesta. Saman toteamuksen ovat valmiit allekirjoittamaan myös Tiepiirissä suunnitelmien kanssa jatkuvasti tekemissä oleva liikenneturvallisuusinsinööri Heino Heikkinen ja asiantuntija Tarja Jääskeläinen.
Läänissä on 50 kuntaa ja alle kymmenen vuotta sitten tehdyt suunnitelmat löytyvät neljää kuntaa lukuun ottamatta kaikista. Lisäksi muutamat kunnat, kuten esimerkiksi Raahe, jonka suunnitelma valmistui jo 1994, ovat jo päivittämässä suunnitelmiaan ajanmukaisiksi, kertoo Jääskeläinen.
Tarkalleen ottaen suunnitelma puutuu tällä hetkellä vain Oulusta, Reisjärveltä ja Hailuodosta. Lisäksi varsinainen suunnitelma puuttuu myös Rantsilasta, mutta kunnalla on ajanmukainen alueellinen liikennekasvatussuunnitelma, joka on laadittu yhteistyössä naapurikuntien kanssa.
Näistä kunnista Oulu on tehnyt periaatepäätöksen oman suunnitelmansa aloittamisesta. Tiepiiri on varannut tarkoitukseen myös oman rahoitusosuuden, mutta virallista tietoa Oulu ei ole työn aloittamisesta ainakaan Tiepiiriin toimittanut.
Peruskartoitus
Tiepiirin tavoitteena on, että Rantsila ja Reisjärvi saisivat omat suunnitelmansa viimeistään 2004. Hailuodon osalta taas voidaan miettiä, onko suunnitelman laatiminen kunnassa edes tarpeellista, huomauttaa Jääskeläinen.
Kuntien liikennetuvallisuussuunnitelma on osa valtakunnallista liikenneturvallisuussuunnittelua. Työ jakaantuu kahteen osaan: varsinaiseen liikenneturvallisuussuunnitelmaan ja sitä täydentävään ja tukevaan koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelmaan.
Suunnitelmaosassa määritellään nykytilanne, kartoitetaan kunnan ongelmapaikat ja asetetaan tavoitteet tilanteen parantamiseksi.
Koulutus- valistus ja tiedotussuunnitelman avulla tuetaan tavoitteiden saavuttamista esimerkiksi asenteiden muokkaamisen kautta. Muutenkin työn seuranta on tärkeää, ettei suunnitelma jää pelkästään mappihyllyn koristeeksi. Tätä varten kuntiin perustetaan suunnitelman valmistumisen yhteydessä yleensä erillinen liikenneturvallisuustyöryhmä, jonka tehtävänä on organisoida jatkossa työtä, pitää liikenneturvallisuustyötä esillä päättäjien suuntaan ja vastata suunnitelman päivittämisestä jatkossa.
Asenteet erilaisia
Useita suunnitelmia laatimassa ollut Liikenneturvan Pohjois-Suomen aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi on huomannut, että kuntien asenteet tätä kokonaisuutta kohtaan vaihtelevat kovasti. Keskikokoisissa kunnissa työ otetaan yleensä vakavasti. Sen sijaan pienet ja suuret kunnat suhtautuvat tarpeeseen vähätellen, mutta eri syistä.
"Kovin pienissä kunnissa työtä pidetään usein tarpeettomana haaskauksena, suurissa kunnissa, kuten Oulussa, taas erilaista asiaa sivuavaa suunnittelutyötä tehdään niin paljon muutenkin, että kokonaisuuden kartoittaminen saattaa tuntua tarpeettomalta."
Myös koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma-osaan suhtautuminen on vaihdellut. Aiemmin kävi usein niin, että itse suunnitelma teetettiin ammattilaisilla, mutta tämä osa saatettiin antaa vaikkapa koulun rehtorin työksi. "Hyviäkin niistä saattoi tulla, mutta yleensä kovalla työllä", Kinisjärvi linjaa.
Nykyisin suunnitelmat teetetään erikoistuneilla asiantuntijoilla, mutta seurantaa varten perustettavilla liikenneturvallisuustyöryhmällä ei yleensä ole itse asiassa käytettävissään minkäänlaisia resursseja työn eteenpäinviemiseksi. Kunnissa ei yleensä luoteta näihin ryhmiin sen vertaa, että niille annettaisiin edes pieniä määrärahoja, joiden käytöllä ne voisivat puuttua havaitsemiinsa ongelmiin.
Myönteisenä poikkeuksena yleiseen tilanteeseen Kinisjärvi mainitsee Kuusamon, jossa työryhmä on hänen mielestään jopa ottanut itselleen valtaa, jotta se pystyy puuttumaan tehokkaasti esille tuleviin ongelmiin.
Tärkeysjärjestykseen
Hyvin ja huolellisesti laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma noteerataan myös Tiepiirissä. Kun vähiä rahoja jaetaan eri kohteisiin, ne täytyy asettaa tärkeysjärjestykseen. Niinpä suunnitelmia käytetään apuvälineinä näiden listojen laatimiseen, kertoo tienpidon ohjauksesta Tiepiirissä vastaava Matti Keinänen.
Esimerkkinä tästä Tiepiirissä on laadittu kaksi karttaa, joihin on merkitty suunnitelmien antamien viitteiden mukaisesti tärkeysjärjestykseen läänin alueelle toivotut kevyenliikenteenväylät ja valaistustoiveet.
Yksin kevyenliikenteenväylätoivomuksia kartassa on 250 kappaletta, joten nykymäärärahoilla vähemmän tärkeiksi määriteltyjen kohteiden toteuttamista voi joutua odottamaan todellakin useamman vuoden.
Eikä asiaan vaikuta se, että alueella asuville oma hanke on aina se kaikkein tärkein.