MM-hiihtojen dopingtestaus on yksi laajimmista tähänastisista, ellei oteta huomioon talviolympiakisoja. Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) nollatoleranssiohjelman mukaan jokaisen pohjoismaisen lajin kilpailun neljä parasta urheilijaa ja kaksi arvalla valittua joutuvat dopingtestiin.
FIS:n ohjelma sisältää myös ennen kilpailuja tehtävät veritestit, joilla valvotaan hemoglobiinitasoja.
MM-kisoihin valmistautuneille urheilijoille on tehty pelkästään helmikuun aikana 78 epo-hormonia jäljittävää testiä ja 430 hemoglobiinitestiä.