Afrikka pysyy tulevaisuudessa EU:n kriisinhallintaoperaatioiden painopistealueena, vaikka Lähi-idän sotatila jatkuisi tai pahenisi. Helsinkiin kokoontuneiden 25 EU-maan puolustusministeriöiden korkein virkamiesjohto katsoo, että Libanonin kriisi ei ainakaan tässä vaiheessa vaikuta nykyisiin suunnitelmiin.
Kokouksen puheenjohtajana toimineen puolustusministeriön ylijohtajan Pauli Järvenpään mukaan osastopäälliköt eivät kaksipäiväisessä kokouksessaan ryhtyneet vielä arvioimaan tarvetta varautua uuteen kriisiin, vaan toistaiseksi tyydytään seuraamaan tilanteen kehittymistä.
Järvenpää katsoo, että keskeistä ei juuri nyt ole rauhanturvaajien hankkiminen EU:sta tai YK:sta, vaan selvittää ensin, milloin osapuolet voivat hyväksyä jonkun ulkopuolisen välittäjän. Hän sanoi itse uskovansa, että siihen kuluu vielä aikaa.
Järvenpää arvioi, että koska osapuolten on päästävä ensin keskenään sopimukseen, tarvittava joukko ei tuolloin ole kovin suuri. He olisivat lähinnä tarkkailijoita EU-maista.
EU on jo nyt suurin yksittäinen taloudellinen tukija Afrikan kriiseissä. Sotilaallisessa kriisihallinnassa Kongoon on lähiaikoina lähdössä neljäksi kuukaudeksi noin 2 100 sotilasta 21 maasta. Toinen suuri operaatio on käynnissä Sudanissa.
Järvenpään mukaan potentiaalisia kriisipesäkkeitä on Afrikassa paljon. Julkisuudessa näkyvimmin ovat ehkä olleet esillä Nigeria, Eritrea, Etiopia ja Somalia.
Suomi pyrkii luomaan uuden yhteistyömallin
Helsingin kokouksessa keskityttiin nyt valmistelemaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeisimpiä tavoitteita. Niitä käsitellään lokakuun alussa puolustusministereiden epävirallisessa kokouksessa Kittilässä.
Suomelle tärkeä on edellisten puheenjohtajamaiden Hollannin ja Britannian kanssa valmisteltu hanke, jolla siviili- ja sotilastoiminnan yhteistyötä voidaan tiivistää. Järvenpään mukaan ongelmia kuvaa se, että pelkästään Kosovossa on noin 500 erilaista toimijaa, mm. erilaisia järjestöjä. Tavoitteena on yhteistyömalli, jota voidaan soveltaa laajasti eri kriiseissä. Viestintätekniikkaa on tarkoitus saada Nokialta.
Tärkeänä pidetään myös EU:n taisteluosastojen saattamista täyteen toimintavalmiuteen vuonna 2007. Nopean toiminnan joukkojen johtamista harjoitellaan Suomen puheenjohtajakaudella.
Suomen kaudella saatetaan myös järjestää unionin voimavarakonferenssi. Resurssien hankintaa ja suunnittelua toteuttaa mm. uusi Euroopan puolustusvirasto.
Pienenä maana Suomen rooli puheenjohtajana ei Järvenpään mukaan voi olla kovin merkittävä. Hyvä suoritus olisi, jos kaikkia keskeisiä hankkeita pystytään viemään eteenpäin.
Suomella on kriisihallintaoperaatioissa noin 750 rauhanturvaajaa. Suomi on varautunut jatkamaan mm. Bosnia-Hertsegovinan operaatiota vielä vuoden 2006 jälkeenkin.