Levistä puristettava öljy kiinnostaa sekä autonvalmistajia että suuria lentoyhtiöitä, kuten Lufthansaa ja hollantilaista KLM:ää sekä Airbus-lentokoneita rakentavaa EADS-yhtiötä. Toteututuessaan näiden levävoimalla liikkuvien autojen ja lentokoneiden hiilijalanjälki jäisi todella pieneksi, sillä päästöt ovat puhdasta happea ja vetyä.
USA:n armeijassa tutkitaan mahdollisuuksia korvata kerosiini biopolttoaineella sekä käyttää levävoimaa myös maa-ajoneuvoissa. Ilmastonsuojelun tehostamisen ohella taustalla vaikuttaa huoli maaöljyn riittävyydestä.
Levävoimaa on kokeiltu lentokoneissa myös Saksassa, Uudessa Seelannissa ja Kiinassa, jossa osittain levistä puristetulla biopolttoaineella tankattu matkustajakone teki neitsytlentonsa lokakuussa. Lentoliikenteessä etsitään kuumeisesti innovaatioita, sillä lentoyhtiöiden tavoitteena on pienentää lentokoneidensa hiilidioksidipäästöt 2050 mennessä neljännekseen nykyisestä.
Autonvalmistajat etsivät myös vastausta kysymykseen, miten mikrolevien tuottamaa vetyä voitaisiin käyttää sellaisenaan vetyautoissa. Mikrolevät lyövät tuottavuudessa useimmat muut öljykasvit, sillä sato saattaa nousta viljelysalalla verrattuna kymmenen kertaa suuremmaksi kuin rapsilla, sokerijuurikkaalla tai maissilla.
Puolet mikrolevän kuivamassasta on öljyä, josta voidaan valmistaa bioetanolia, biokaasua ja biovetyä. Parhaillaan tutkitaan myös sitä, miten mikrolevien biomassaa voitaisiin käyttää sellaisenaan.
Bielefledin yliopiston biologian professorin Olaf Krusen mukaan mikrolevät voivat osoittautua elintärkeiksi, sillä nykyinen peltoala ei riitä maaöljyn korvaamiseen kasveista tuotettavalla energialla.
Levien elinympäristöksi kelpaavat rummikot, järvet ja lammet. Kasvupaikkana voi olla myös jätevesiallas tai putkistoon rakennettu bioreaktori.
Espanjassa mikrolevien viljelyä kokeillaan tuhannen neliön tontille pystytetyssä 35 kilometrin putkilabyrintissä. Aasiassa ja Amerikassa käytössä on muutaman kymmenen sentin syvyisiä kasvatusaltaita. Tutkijoiden visioissa leväenergiaa tuotetaan keskellä kaupunkia pilvenpiirtäjää muistuttavissa voimaloissa.
Suomalainen Neste Oil osallistuu Australiassa laajaan tutkimukseen, jossa etsitään ratkaisua mikrolevien massatuotantoon ja sadonkorjuuseen viljelemällä niitä samaan aikaan avoimessa ja suljetussa järjestelmässä.
Bioreaktoreita kokeillaan myös eri puolilla Saksaa. Vattenfall testaa Brandenburgissa Saksassa, voiko hiilivoimalan pakokaasuista pestyä hiilidioksidia hyödyntää suoraan mikrolevien energianlähteenä. Voimalat ovat vieretysten. Myös Saksan suurimmilla energiayhtiöillä E.ON:lla ja RWE:llä on käynnissä omia tutkimusohjelmiaan.
Tutkimustyötä tarvitaan vielä paljon, sillä laajamittaisen leväenergian tuottamisen ongelmana on toistaiseksi sen korkea hinta. Litra mikrolevistä valmistettua biodieseliä maksaa tutkijoiden mukaan nykytekniikalla tuotettuna noin 50 euroa.