Raskaan kaluston lepoaikarikkomukset ovat jälleen yleistyneet. Poliisi on saanut satimeen jopa kolme vuorokautta yhtämittaa paahtaneita omistaja-kuljettajia, jotka eivät ole onnistuneet saamaan sijaisiksi tai vuosilomien tuuraajiksi ammattitaitoisia kuljettajia.
"Kuljettajapulan lisäksi esille selitysten kärkeen nousee myös jatkuvasti kiristynyt kilpailu. Jos ruletissa aikoo pysyä mukana, autot on pidettävä liikenteessä. Pohjoissuomalaisilla kuljetusalan yrittäjillä on kaiken lisäksi pysyvänä rasitteenaan pitkät etäisyydet", sanoo ylikonstaapeli Petri Åkerman Liikkuvan poliisin Oulun yksiköstä.
Lepoaikasäännösten pääsääntönä on se, että kuljettaja saa ajaa yhteen putkeen kerrallaan neljä ja puoli tuntia, jonka jälkeen on pidettävä 45 minuutin tauko. Vuorokautinen lepoaika on oltava vähintään 11 tuntia. Pääsääntöihin on olemassa muutamia poikkeuksia, joilla on haettua joustoa erityisesti viikoittaisen työajan suhteen.
Lepoaikarikkomusten rinnalla ovat yleistyneet myös pyrkimykset sekoittaa poliisin mahdollisuudet selvittää todellisia ajoaikoja. Ajopiirturia peukaloidaan ja ajoaikoja valehdellaan päin naamaa väsyneen miehen sumentunein silmin. "Olemme joutuneet jopa tekemään lain säännösten mahdollistamia kotietsintöjä, kun totuus ei ole muutoin tullut ilmi", selvittää Petri Åkerman.
570 työlupahakemusta
Lepoaikarikkomusten yleistyminen on johtanut siihen, että raskaaseen kalustoon erikoistuneen Liikkuvan poliisin miesten työajasta ylivoimaisesti suurin osa, jopa puolet, hupenee nyt ajo- ja lepoaikavalvontaan.
Johtaja Pasi Moisio Suomen kuorma-autoliitosta sanoo, että lepoaikarikkomukset ovat kaikesta huolimatta hallinnassa, sillä lopulta vain pieni osa tarkistustoimenpiteistä johtaa rangaistusmenettelyyn. Rikkomuksia ei pitäisi Moision mukaan selitellä millään, koska säädökset on tehty noudatettaviksi, mutta hän haluaa kuitenkin nostaa keskeiseen tarkasteluun huutavan pulan ammattitaitoisesta työvoimasta.
"Se on alalla jo pullonkaulatekijä. Yritykset hakivat työvoimahallinnon kautta viime viikolla 200 kuljettajaa ja vain seitsemän henkilöä oli työttömänä. Todellinen työpaikkojen lukumäärä on kuitenkin suurempi. Sormi osoittaa koulutusjärjestelmämme suuntaan. Jos edelleen pidämme kiinni siitä, että vähintään 70 prosenttia nuorista suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon, suorittavaan portaaseen jääneillä on aivan liian paljon ottajia", huomauttaa Pasi Moisio.
Kuljetusalan yritykset ovatkin lisänneet paitsi autojensa ulos liputtamista, myös työvoiman suoraa hankintaa etenkin Venäjältä ja Virosta. Tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä haki 570 ulkomaalaista autonkuljettajaa työ- ja oleskelulupaa Suomesta, heistä 317 oli venäläisiä ja 253 virolaisia.
"Omistaja-kuljettajat mukaan huomioiden alalla on Suomessa työpaikkoja noin 40 000. Olemme arvioineet poistuman olevan tänä vuonna noin 1 500 ja vuosikymmenen lopulla kasvavan eläkkeellelähdön myötä se noussee 2 500:aan", Pasi Moisio kertoo.
Kalusto kohentunut
Raskaan kaluston kunto on puolestaan kohentunut viime vuosien aikana. Poliisin erityiskohteena on ollut jo pitkään etenkin yhdistelmäkalustojen jarrut, joissa tekniikan edistyminen ja tiukentunut valvonta ovat Oulun yksikön ylikomisarion Jarmo Rintasen mielestä yhdessä tuottaneet hedelmällistä tulosta.
Oulun läänissä on viimeisempien tilastotietojen mukaan jopa alueellisia eroja jarruvikojen suhteen. Kainuussa jarrudynamometrillä ratsatulla kalustolla oli 20 prosenttia enemmän vikoja kuin läänin muissa osissa tavatulla kalustolla. Ero selittyy Venäjän liikenteellä ja erityisesti Venäjän Suomea huomattavasti heikommassa kunnossa olevalla tiestöllä.
Kiertävä vaaka-auto
Alueellisia eroja on toki ollut aikaisemminkin. Pari vuotta sitten niitä tavattiin Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa yli 20 prosenttia enemmän kuin muualla läänissä.
"Muualla läänissä vikojen vähenemiseen on varmasti vaikuttanut tietoisuuden lisääntyminen jarruratsioista. Toki suurin osa ammattiautoilijoista on pyrkinyt koko ajan ja jatkossakin siihen, että kalusto olisi aina mahdollisimman hyvässä kunnossa. Yrittäjää tuskin tympii mikään muu niin paljon kuin jarruvioista johtuva kaluston turha luppoaika", sanaillee Jarmo Rintanen.
Omalta osaltaan jarruvikoja on lisännyt kaluston akselistojen lukumäärän kasvu ja toisaalta myös tekniikan lisääntyminen kasvattaa riskejä. Tunnettu tosiahan on, että täysin varmaa tekniikan tuotetta ei ole vielä keksitty ja tuskin tullaan koskaan keksimään.
"Tosiasia lienee nykyisin se, että Suomen raskaan kaluston ikä ja kunto on kuitenkin nuorempi ja parempi kuin henkilöautoilla. Toisaalta tekniikka on aiempaa haavoittuvampaa. Usein viat ovat piileviä, joita kuljettaja ei päivittäisessä silmämääräisessä tarkastelussa edes huomaa", arvioi Rintanen. Liikkuvan poliisin osastot saavat kerran vuodessa viikoksi käyttöönsä Suomen Autokatsastuksen omistaman jarrudynamometrin. Ratsioissa matkalaukkumallin dynamometrin käytöstä vastaa katsastusmiehet.
"Pohjois-Suomen osaston jokaisessa yksikössä osa miehistä on koulutettu raskaan kaluston valvontaan. Erityisosaamista tarvitaan muun muassa ajo- ja lepoaikavalvonnan säännöksien, vaarallisten aineiden ja jarrujärjestelmien suhteen. Meillä on myös Haapajärven ja Kuusamon ryhmissä kiertävä vaaka-auto käytössäämme", selvittää Jarmo Rintanen.