Jos kaikki renessanssinero Leonardo da Vincin (1452-1519) suunnittelemat koneet ja laitteet olisi siihen maailmanaikaan pystytty toteuttamaan toimiviksi, missä nyt oltaisikaan tekniikan kehityksessä?
Tätä pohdiskelivat tekstinsuunnittelija Seppo Puoskari ja näyttelyvastaava Jukka Pitkänen rakentaessaan Tiedekeskus Tietomaan uutta Leonardo da Vinci -näyttelyä. "Mies oli 400 vuotta edellä aikaansa", Puoskari ja Pitkänen toteavat.
Esimerkiksi Leonardon suunnittelemat laskuvarjot ja liitovarjot ovat myöhemmin osoittautuneet toimiviksi. Ongelmana vain oli, ettei 1400-luvulla ollut tarpeeksi keveitä ja vahvoja materiaaleja, joista lentävät koneet olisi voitu valmistaa.
"Lento oli Leonardolle elinikäinen tutkimuksen kohde. Hän aikoi muistiinpanojensa perusteella lentovehkeitään kokeillakin. Tosin, jos hän olisi kokeillut, eipä olisi tainnut olla siitä kertomassa", Pitkänen nauraa.
Lentoon, sanoi Leonardo da Vinci -näyttely jatkaa Tietomaan keksinnöt-teemaa. Leonardon maalauksia tai arkkitehtuuria näyttelyssä ei esitellä, vaan se keskittyy nimen omaan hänen keksintöihinsä.
Alunperin näyttely on kotoisin Leonardiano-museosta Vincin kaupungista Italiasta, jossa se rakennettiin jo vuonna 1953. Näyttely on kiertänyt ympäri maailmaa. Ouluun se saapui Helsingistä. Tietomaasta näyttely lähtee Moskovaan.
Näyttelyn mallilaitteet on rakennettu Leonardon luonnosten ja piirustusten mukaan. Suurin osa malleista on alkuperäisiä. Näyttelyn pääteemana on lento, ja se jakautuu neljään pienempään teemaan, ilmaan, veteen, voimaan ja sotaan.
"Renessanssiaikana taiteilija ei ollut vain maalari tai kuvanveistäjä. Hänen piti olla myös arkkitehti, insinööri sekä sota-aseiden ja työkoneiden suunnittelija. Kaikki piti suunnitella itse, aina maaleista lähtien."
Heti ovesta sisään astuessa huomion kiinnittää ala-aulaan sijoitettu suuri härveli, joka paljastuu Leonardon suunnitelmien mukaan rakennetuksi helikopteriksi. Katossa roikkuu malleja taiteilijan lentämiskeksinnöistä.
Näyttelyssä voi ihmetellä myös pienoismallia Leonardon suunnittelemasta kääntösillasta sekä mallia, joka esittelee laivaa, jossa on välipohja. Leonardo myös suunnitteli siipiratasvoimalla toimivan raamisahan. Samalla periaatteella toimivia sahoja käytetään yhä.
Näyttelystä löytyy muun muassa jatkuvan tulituksen mahdollistava konekivääri. Lisäksi pienoismalli on tehty Leonardon suunnittelemasta kaivinkoneesta, jota voitiin käyttää myös nosturina. Hissinkin periaate oli Leonardolla selvillä, sekä paljon muuta, mitä herkästi pitäisi nykyaikana keksittynä tekniikkana.
Tietomaan normaaleista näyttelyistä Leonardo-näyttely poikkeaa siinä, että se on museaalinen, katsoa saa, vaan ei koskea. Ainoan poikkeuksen tekee nurkkaus, jossa voi kokeilla Leonardon käyttämää peilikirjoitusta.
"Toivon, että näyttely saisi ihmiset pysähtymään ja huomaamaan sen, kuinka kaukaa innovaatioiden perusajatukset lähtevät", Pitkänen miettii.