Syömme kalliimpaa ruokaa kuin useimmissa muissa EU-maissa. Sitä on selitetty verokannan suuruudella. EU:ssa elintarvikkeiden arvonlisäveron keskiarvo on 5,5 prosenttia. Meillä se on 17 prosenttia. EU-maista esimerkiksi Iso-Britanniassa prosentti on pyöreä nolla.
Nollasta ei Suomessa ole edes haaveiltu, vaan alv-aleksi on ehdotettu pudotusta 17 prosentista 12 prosenttiin.
Maalaisjärjellä laskien veron alennuksen pitäisi näkyä ruoan hinnassa. Jos ruisleivän veroton hinta on 1,50 euroa, merkitsee ehdotettu alv:n pudotus hinnassa vajaat kymmenen senttiä.
Senteistä kertyy vuodessa kolikko poikineen. On laskettu, että arvonlisäveron alennus toisi noin 170 miljoonan euron säästön kotitalouksien vuotuisiin ruokakuluihin.
Mitä kotitaloudet säästyneillä rahoilla tekisivät? Taloustutkimus Oy kysyi asiaa ruokasivun pyynnöstä.
Matkailu ja harrastukset korjaisivat ensin potista omansa pois. Kuluttajat asettavat vapaa-ajan etusijalle, kun udellaan ruoasta säästyneiden rahojen uutta kohdetta.
Vapaa-ajan valta-asemaa korostaa sekin, että laadukkaampi ruoka ja ravintolaruokailu tulevat heti matkailun ja harrastusten vanavedessä. Mitä enemmän kuluttajalla on ikää, sitä tärkeämmällä sijalla on parempi ruoka.
Vasta matkan päässä itseensä sijoittamisesta tulee koti. Sisustus, remontointi, viihde-elektroniikka ja kodinkoneet eivät pärjää vapaa-ajan riennoille.
Vapaa-aika on erityisesti naisten tärkein panostuskohde. Miehet innostuvat naisia enemmän elektroniikasta ja muista vehkeistä.
Säästämisen mainitsi vain joka kymmenes vastaaja.
Itä-Suomessa asuvat ovat muita enemmän valmiita ostamaan parempaa ruokaa tai syömään ulkona. Pohjoissuomalaisten vastauksissa taas korostuvat matkailu ja vapaa-aika, ei niinkään parempi ruoka tai ulkona syöminen.
Työväestöön kuuluvat arvioivat säästön kuluvan ruokaostoksiin, kun toimihenkilöt vastaavasti veikkaavat kuluttajien lisäävän eniten vapaa-ajan menoja.
Vastaajien tulot tai asuinkunnan suuruus eivät juurikaan näy merkitsevinä eroina vastauksissa.
Isoja eroja ei ole edes lapsiperheiden ja aikuistalouksien välillä.
Ikä vaikuttaa enemmän. Nuorimmat vastaajat eivät ole kiinnostuneita käyttämään rahaa ruokaan, mutta kylläkin vapaa-aikaan ja viihde-elektroniikkaan. Kodinkoneet ja elektroniikka nousevat ylitse muiden myös 35-49-vuotiaiden vastauksissa. Kodin sisustus kiinnostaa eniten 25-34-vuotiaita.
Kyselyn vanhin ikäryhmä, 50-79-vuotiaat, uskoi, että ruoan hinnanalennus näkyisi eniten juuri ruokaostoksissa.