Oulu
Autojen nopeasti kehittyneet turvakorit suurlujuusteräksineen ja uusine rakenteineen ovat muodostumassa ongelmaksi pelastuslaitoksille onnettomuustilanteissa. Korien purkamiseen hätätilanteessa tarkoitettujen leikkureiden tehot ovat monessa tapauksessa jääneet ajastaan jälkeen. Kuopion pelastuslaitoksen opettaja Pertti Miettinen huomauttaa, että ongelma ei koske yksin Suomea, vaan koko maailmaa.
Vaikka maailman johtavat leikkurien valmistajat, Lucas ja Holmtron tekevät jatkuvaa yhteistyötä autotehtaiden kanssa on muun muassa Lucas ilmoittanut saavansa ensi vuonna valmiiksi leikkurit, joilla pystytään työskentelemään tämän vuoden kehittyneimpien automallien turvakorien kimpussa tehokkaasti. Ollaan siis tilanteessa, jossa uusimpien autojen turvapalkit ja rakenteet kestävät kyllä tömäyksen, mutta todella pahaan mälliin joutuneita uhreja ei saada pois autosta normaalein pelastusvälinein.
Miettisen mukaan näitä hankalasti auki saatavia koreja on nykyisin lähes kaikissa kalliimman luokan autoissa. Ongelma on terien leikkaavuus tilanteessa, jossa pilari muodostuu jopa viidestä eri metallikerroksesta, joista osa on tehty korkealujuusteräksestä tai erikoissitkeästä booriteräksistä. Kun hydrauliikkaterä puristuu tätä vasten, palkki tulee tiiviimmäksi, itse asiassa siis vahvemmaksi ja muistuttaa lopulta ratakiskoa, Miettinen kuvailee. "Usein siinä käy sitten niin, että mukana on alkurutinat ja siihen se sitten jää."
Pelastuslaitoksia auttaisi se, mikäli ne tuntisivat auton rakenteen ja saisivat autonvalmistajilta vinkkejä, miten koria kanttaisi purkaa, Näitä tietoja on jonkin verran saatukin. Muun muassa BMW levitti muutama vuosi sitten tietoja pelastusviranomaisille silloin käytössä olleiden korien rakenteesta. Mutta toisaalta kehitys on alalla niin nopeaa, että päällepäin samankaltainen sivupalkki voi olla rakenteeltaan ihan erilainen vuoden 2000 ja uusimmissa vuoden 2003-malleissa.
Viime aikoina yhteistyö on jäänytkin pääosin leikkurien valmistajien ja autotehtaiden väliseksi. "Esimerkiksi kun Volvo kehittää uusia rakenteita. Holmatro saa selvittää, miten ne voisi purkaa", kertoo Miettinen.
Keinot palomiehiltä ei luonnollisestikaan lopu hydraulipuristimen tehojen loppumiseen, mutta työturvallisuuden kannalta riskit kasvavat huomattavasti, jos kolariauton leikkaamisessa joudutaan turvautumaan esimerkiksi kipinöitä ympäristöön heittävään rälläkkään.
Muutenkin nykyaikainen auto, useine turvavarusteineen ja niihin liittyvine pienine rähähdyspanoksineen asettaa palomiesten ammattitaidolle pelastustilanteissa uusia haasteita. Jos esimerkiksi turvatyynyt ovat jääneet laukeamatta,on onnettomuuden uhrit suojattava irrotuksen ajaksi siltä varalta, että pelastustyön joku vaihe saisi ne laukeamaan.
Palokuntien varustelu-
taso vaihtelee
Palokuntien käytössä olevan kaluston taso vaihtelee. Isot palokunnat ovat pystyneet hankkimaan suhteellisen hyvin ajan tasalla olevan kaluston. Muun muassa Oulun palolaitoksella on kolmessa autossa riittävän tehokkaat leikkurit käytössä, kertoo vuoromestari Pekka Hemmilä. Laitteiston tehot ja määrä takaavat muun muassa sen, että onnettomuuden uhreja pysytään irrottamaan yhtä aikaa kahdestakin autosta.
Oulun palalaitoksen käytössä on lisäksi vielä yksi raskas pelastusauto, joka pystytään ottamaan käyttöön tarvittaessa. Laitoksen piirissä on lisäksi jo keskustelu nykyistäkin vahvempien hydraulileikkureiden hankkimisesta.
Tilanne ei ole yhtä hyvä kaikissa palokunnissa ja varsinkin useiden pienempien palokuntien välineet ovat jääneet ajastaan jälkeen. Viimeksi marraskuun alussa Kalajoella sattui liikenneonnettomuus,. jossa palokunnalla meni 40 minuuttia irrottaa onnettomuuden uhri autosta pelastusvälineiden heikon tehon vuoksi.
Kun saman aikaisesti alalla puhutaan niin sanotusta kultaisesta tunnista, eli ajanjaksosta, jonka sisällä onnettomuuden uhri pitäisi saada hoitoon, ollaan heikoilla, jos pelkkään uhrin irrottamiseen kuluu suurin osa tästä ajasta.
Ylivieskan palolaitoksen apulaispalopäällikkö Marko Hintsala odottaakin uuden alueellisen pelastusjärjestelmän tuovan parannusta tilanteeseen. Hänen laskujensa mukaan esimerkiksi Oulun eteläisen alueella on kymmenen palokuntaa, joiden pelastuslaitteistossa on selkeitä puutteita. Hän katsookin, ettei niiden uusiminen saisi olla kiinni ainakaan rahasta.