Leik­kauk­set jat­ku­vat bud­je­tis­sa, vuoden 2008 tasolle pääs­tään 2018

Valtion kestävyysvaje on yhä 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Uutta velkaa valtio ottaa ensi vuonna 4,5 miljardia.

Hallitus piti torstaina tiedotustilaisuuden ensi vuoden budjetista. Kuvassa vasemmalta Carl Haglund, Antti Rinne, Alexander Stubb, Ville Niinistö ja Päivi Räsänen.
Hallitus piti torstaina tiedotustilaisuuden ensi vuoden budjetista. Kuvassa vasemmalta Carl Haglund, Antti Rinne, Alexander Stubb, Ville Niinistö ja Päivi Räsänen.
Kuva: Joel Maisalmi

Pääministeri Alexander Stubb (kok) avasi budjettiriihen tuloksien julkistamistilaisuuden kevennyksellä.

"Yhtään yötä ei valvottu, yhtään hirveän tiukkaa tilannetta ei ollut", Stubb vakuutti.

Siihen loppui leikinlasku. Suomalaisille pääministerillä oli vakava viesti.

"On eletty kuusi laihaa vuotta ja nähtävissä on, että menossa on kasvun menetetty vuosikymmen."

Pääministeri painotti, että Suomi ei ole toipunut vuoden 2008 finanssikriisistä, joka vuonna 2009 romahdutti viennin.

"Velkaantumisen tie, joka meillä on ollut, on kestämätön. Vuonna 2008 valtiolla oli velkaa 54 miljardia. Ensi vuonna velka nousee yli sataan miljardiin, eli se on tuplaantunut", Stubb muistutti.

Valtiosihteeri Martti Hetemäki kertoi, että valtiontalouden kestävyysvaje on yhä noin neljä prosenttia bkt:sta.

"Vuoden 2008 jälkeen on sopeutettu noin 7 miljardia. Pitää olla rehellinen. Sama meno jatkuu lähivuosina", Stubb kertoi lisäleikkausten jatkuvan ensi vaalikaudella.

Säästöt jatkuvat – olipa hallituspohja mikä tahansa – koska bkt saavuttaa vuoden 2008 tason todennäköisesti vasta vuonna 2018.

Uutena rakennepoliittisena elementtinä kuntiin perustetaan työvoiman palvelukeskukset, joille kunnat nimittävät johtajat. TYP:n asiakkaaksi voidaan siirtää, vaikka työnhakija ei olisi saanut työmarkkinatukea kolmensadan päivän ajan.

Työstä kieltäytymisestä rangaistaan

Hetemäki korosti, että työstä tai aktiivitoimenpiteistä kieltäytymisen sanktioita sovelletaan järjestelmällisesti.

Valtiosihteeri arvioi, että neljän prosentin kestävyysvaje on mahdollista kuroa umpeen, jos eläkeiän myöhentäminen aidosti pidentää työuria.

"Suomen julkisen talouden alijäämä poikkeaa merkittävästi EU:n finanssipoliittisen sopimuksen rajasta", Hetemäki varoitti.

Valtiovarainministeriö (vm) julkaisi elokuun alussa budjettiesityksen, jonka mukaan Suomi olisi ottanut ensi vuonna uutta velkaa 3,96 miljardia euroa. Torstaina hallitus kertoi, että valtio ottaa lisää velkaa 4,5 miljardia. Tänä vuonna valtionvelka paisuu 7,1 miljardilla.

"Valtion velkaantumisvauhti hidastuu", Stubb kiitteli.

Kolme viikkoa sitten voimassa oli rahaministeriön juhannusviikolla julkistama ennuste. Sen perusteella Suomen bruttokansantuote olisi kasvanut tänä vuonna 0,2 prosenttia.

Seuraava ennuste julkistetaan 15. syyskuuta, mutta vm on jo kertonut, että talouskasvu jää tänä vuonna nollaan. On jopa mahdollista, että bkt:n kehitys on miinusmerkkistä, kuten OP-Pohjola elokuun suhdannekatsauksessaan arvioi.

Suomen rahoitusasema on historiallisen hyvä: viisivuotisen valtionlainan korko oli maanantaina 0,3 prosenttia ja kymmenvuotisen 1,1 prosenttia. Korkojen alamäki on viikon mittaan jatkunut markkinoilla, ja esimerkiksi Saksan valtion kymmenvuotisen lainan korkotaso on hieman päälle 0,8 prosenttia.

Budjettijulkistuksessa kävi selvästi ilmi, että Euroopan valtioiden velkaantumisen aikakausi ei ole päättymässä ainakaan Suomen osalta.

Vaikka Suomi menettäisi kolmen A:n luottoluokituksensa, velkaraha ei välttämättä kallistuisi. Hollannin luottoluokitus on AA+, mutta se saa lainaa alhaisemmalla korolla kuin Suomi.