Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sai alkukesästä mieluisan yllätyslahjan. Paketista paljastui kehystetty, tuoreen kummilapsen kauniisti käsin piirretty sukupuu.
Eikä kyseessä ole se kaikkein tavanomaisin kummilapsi, vaan Vieremällä asuva 15-vuotias Tatar-lehmä, ”satatonnari”, jonka kummiksi Husu-Kalliota pyydettiin toukokuussa 2018.
– Olen varmasti maailman ainoa vanhan lehmän kummi, Husu-Kallio iloitsee.
Kummilahjaksi hän osti Tatarille vuoden ruuat, ”koska en oikein kummilusikkaakaan viitsinyt viedä”.
– Olen vieraillut Tatarin luona vain kerran, mutta tänä kesänä vien miehenikin kummilehmääni katsomaan, 60-vuotispäiväänsä ja 24-vuotishääpäiväänsä samassa yhteydessä juhliva Husu-Kallio kertoo.
Kummilehmä on merkityksellinen siksikin, että juuri lehmien takia Husu-Kallio aikoinaan päätyi eläinlääketieteen pariin. Heinolassa syntyneen ja varttuneen Husu-Kallion pappa hankki maatilan Nastolasta, missä tyttö vietti kesänsä lehmiä hoitaen.
– Eläinlääkäri oli aina unelma-ammattini. Olen aina ollut luonto- ja eläinihminen. Eläinlääketieteen pariin hakeutuvat jakavat arvomaailman, johon liittyy kunnioitus kaikkea elävää kohtaan.
Husu-Kallion mukaan eläinlääkäriksi opiskelu avaa ovet minne tahansa, koska työ edellyttää itsenäistä ajattelua sekä kykyä tehdä isoja päätöksiä.
Ainakin Husu-Kallion kohdalla ovet ovat avautuneet. Vuonna 1984 valmistunut eläinlääkäri ehti tehdä perustyötä vajaat kymmenen vuotta, kun hänet kutsuttiin hätiin maa- ja metsätalousministeriöön EU-jäsenyyttä valmistelemaan.
– Monesti mietin, että tätä virkamiestyötäkö minä nyt sitten teen, kun olin niin nauttinut kentän kiertämisestä. Mutta yhdessä tilaisuudessa, jossa oli koolla paljon lehmien omistajia, eräs emäntä sanoi minulle, että tähän asti olet hoitanut vain muutamien navettojen lehmiä, mutta nyt hoidat koko Suomen lehmiä. Se tuntui todella hyvältä.
– Ja kun myöhemmin siirryin komission eläinlääkintätehtäviin Brysseliin, ajattelin, että nyt hoidan koko Euroopan lehmiä.
Eläinten omistamiseen liittyy aina luopumisen tuska, jonka kanssa on opittava elämään.
– Tärkeintä on ymmärtää, että eläin ansaitsee eläimen arvoisen elämän. Ja onneksi eläinten hyvinvointiin onkin viime vuosina satsattu koko Euroopassa.
Jos Husu-Kallio on maailman ainoa vanhan lehmän kummi, lienee hän myös maailman ainoa ihminen ”pandojen äitinä”. Tämän arvonimen kansliapäällikkö sai pari vuotta sitten, kun hän neuvotteli koko Suomen tuntemat Pyryn ja Lumen Kiinasta Ähtärin eläintarhaan.
– Olen ylpeä siitä, että sain järjestettyä pandat parhaaseen mahdolliseen paikkaan Kiinan ulkopuolella. Ähtäriin on rakennettu pandoille luontaiset, loistavat elinolosuhteet. Kaiken kaikkiaan tuo oli hieno vaihe elämässäni.
Eikä Husu-Kalliota tunneta pandojen äitinä vain Suomessa.
– Alkukesästä luonani vieraillut Kiinan suurlähettiläskin kutsui minua panda mamaksi. Ja jos kaikki menee hyvin, vuoden päästä saatan olla jo pandojen mummi.
Paitsi luonto- ja eläinihminen, Husu-Kallio on myös ruokaihminen. Ja silläkin saralla hänet on kutsuttu kummiksi, Suomen Keittiömestarit ry:n toimesta.
– Olin todella otettu tästä arvonimestä. Arvostan ruuan eteen tehtävää työtä todella paljon.
Jaana Husu-Kallio
Syntynyt 14.7.1959 Heinolassa.
Eläinlääketieteen tohtori (Helsingin yliopisto, 1990).
Toimi praktikoivana ja laboratorioeläinlääkärinä vuoteen 1992 asti, jolloin siirtyi maa- ja metsätalousministeriön palvelukseen. Työskenteli maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston päällikkönä vuosina 1998–2002, minkä jälkeen toimi Euroopan komission terveys- ja kuluttajansuojaosaston varapääjohtajana.
Vuodet 2006–2012 työskenteli Eviran pääjohtajana. Siitä lähtien toiminut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä.
Naimisissa.
Harrastaa balettia, jota seuraa aktiivisesti niin Suomessa, Venäjällä kuin Ranskassakin, purjehdusta miehensä kanssa vanhalla suomalaisella purjehdusvene Annalla sekä kaikkiruokaista lukemista perintönä äidiltään, joka opetti rakastamaan kirjoja.
