Lehmät kait­si­vat villiä tyttöä

60 vuotta täyttävä kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä kertoo tuntevansa voimakkaasti elämän täyteyden. "Taiteilijana saan luoda uusia asioita ja taistellakin niiden kanssa, koska ne eivät ole ollenkaan itsestään selviä ja helppoja, ja juuri se vaikeus ehkä parasta tässä työssä onkin."

Miina Äkkijyrkkä oli pienestä pitäen erilainen kuin muut.
Miina Äkkijyrkkä oli pienestä pitäen erilainen kuin muut.
Miina Äkkijyrkkä oli pienestä pitäen erilainen kuin muut.

60 vuotta täyttävä kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä kertoo tuntevansa voimakkaasti elämän täyteyden. "Taiteilijana saan luoda uusia asioita ja taistellakin niiden kanssa, koska ne eivät ole ollenkaan itsestään selviä ja helppoja, ja juuri se vaikeus ehkä parasta tässä työssä onkin."

Äkkijyrkkä oli pienestä pitäen erilainen kuin muut. Hän oli niin villi, että vanhemmat laittoivat hänet välillä karsinaan nautojen kaitsettavaksi. Jo tuolloin hän ihastui lehmiin ja niiden älykkyyteen kohtalokkain seurauksin, kuten hän itse toteaa.

Puukkoa hän myös käytti ahkerasti jo kolmivuotiaasta asti veistäen muun muassa leluja kylän lapsille.

"Halu veistää oli ihan sisäsyntyistä. En tiedä, mistä se tuli, sillä ei kylässä muita veistäjiä ollut."

Vaikka hän on myöhemmin aikuisena taiteilijana myös maalannut, piirtänyt, suunnitellut kankaita, järjestänyt performanssitapahtumia ja osallistunut elokuvien ja televisiosarjojen tekoon, kuvanveisto on hänelle edelleen rakkainta.

"Minä olen kuvanveistäjäksi syntynyt ja rakastan sitä, koska se on niin konkreettista. Siinä yritetään ottaa hetkestä kiinni ja tehdä se ikuiseksi."

Äkkijyrkkä on töillään, joista suurimpaan osaan hän on saanut innoituksen lehmistä ja varsinkin vasikoista, herättänyt voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Itse hän luonnehtii saaneensa osakseen sekä ihailua että vihailua.

"Voi olla, että vihamiehet ovat rehellisempiä kuin ihailijat. On myös aitoja ja ihania reaktioita. Esimerkiksi olen Facebookista löytänyt joukon nuoria, jotka ovat kertoneet, että heidän kotiensa seinällä on ollut minun teoksiani.

Äkkijyrkkä kertoo tuntevansa itsensä etuoikeutetuksi, kun hän saa veistää, piirtää, leikkiä värien ja muodon kanssa sekä taistella toisinaan hyvin, joskus taas takkuisesti kulkevan viivansa kanssa. Hän löytää rakkaiden lehmiensä ohella maailmasta paljon muutakin merkittävää.

"Tärkeitä minulle ovat myös näköalapaikat, meri ja muut vedet, vuoret ja eri maanosien metsät. Myös kirkot ja se, miten ihmiset uskontojaan harjoittavat, on minulle tärkeää."

Erityisen tärkeänä Äkkijyrkkä pitää Jumalaa. "Hän Taivaan isänä suojelee minun kotiasioitani ja lapsiani, vaikka he olisivat missä maailmankolkassa tahansa."

Ilmoita asiavirheestä