Suomen Nato-jäsenyyden liputtajaksi tunnustautuva RKP:n presidenttiehdokas Henrik Lax arvostelee muita presidenttikisaan lähtijöitä liiallisesta varovaisuudesta. Laxin kritiikki sinkoaa SDP:n Tarja Haloselle, keskustan Matti Vanhaselle ja kokoomuksen Sauli Niinistölle.
"Jos lähtökohta on äänten maksimointi, niin silloin ei ole halukas nostamaan sellaisia kysymyksiä keskustelun kohteeksi, jotka jakavat kansaa, mutta jotka ovat kansalaisille tärkeitä", sunnuntaina RKP:n presidenttiehdokkaaksi valittu europarlamentaarikko Henrik Lax tähdensi.
RKP lähtee presidentinvaaleihin turvallisuuspolitiikan osalta erimielisenä. Ehdokkuuden Laxille hävinnyt kansanedustaja Eva Biaudet ei pidä järkevänä, että Natosta tulee vaaliteema.
Laxin mielestä Suomen on harkittava, mitä merkitsee olla Naton joko sisä- tai ulkopuolella. Hänen mukaansa mahdollisen Nato-ratkaisun tueksi on saatava mahdollisimman suuri yksimielisyys, joka syntyy vain avoimen keskustelun kautta. Kansanäänestykseen Nato-jäsenyyttä hän ei halua viedä.
Viimeiselle puheenjohtajakaudelle Tammisaaressa valittu ympäristöministeri Jan-Erik Enestam toisti, että Laxin ei pidä empiä nostaa esille Natoa vaihtoehtona.
Enestam on valmis jättämään ministerisalkkunsa ensi kesäkuussa. Ongelmaksi on nousemassa ajankohta, koska Suomi on EU-puheenjohtajamaa syksyn 2006.
Lax panostaisi Venäjä-suhteisiin
Suomen valtiojohdon on otettava nykyistä aktiivisempi rooli Euroopan unionin ja Venäjän välisten suhteiden tiivistämisessä, Ruotsalaisen kansanpuolueen presidenttiehdokas, europarlamentaarikko Henrik Lax vaatii. Lax päihitti sunnuntaina Tammisaaren puoluekokouksessa kansanedustaja Eva Biaudet´n äänin 161-101.
"Vaikka suomalaisilla Venäjän tietämys on ohut, meillä on paremmat edellytykset kulttuurisesti ymmärtää venäläisiä kuin esimerkiksi ruotsalaisilla ja tanskalaisilla. Presidentti voi olla tässä tienviitoittaja ja innoittaja", Lax korosti presidenttiehdokkaaksi valintansa jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Lax on huolissaan suomalaisten päättäjien Venäjän tietämyksen vähäisyydestä. Hän itse on aloittanut Venäjän kielen opinnot oppiakseen ymmärtämään venäläisiä paremmin.
Ilmatilaloukkaukset
eivät olleet sattumia
Lax ei usko, että Venäjän tekemät ilmatilaloukkaukset olisivat tapahtuneet sattumalta. Diplomaattisesti hän väisti syvällisemmät pohdinnat ilmatilaloukkausten tarkoitusperistä.
Lax on tyytyväinen Venäjän antamaan selvitykseen eikä hänellä ole huomauttamista valtiojohdon toimintaan asiassa. Hän pitää oikeana ratkaisuna, että jatkossa ilmatilaloukkaukset julkistetaan.
Lax arvioi, että unionissa oleva kriisivaihe tulee vaatimaan paljon luovaa mielikuvitusta valtiojohdolta.
Laxin mielestä nykyisessä kriisitilanteessa presidentin osallistuminen EU:n huippukokouksiin on täysin perusteltua. Hän ennustaa, että pitemmällä tähtäimellä presidentti jäänee pois kokouksista.
Presidentiltä Lax ei karisi valtaoikeuksia. Hän myöntää, että perustuslain kirjaus ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoidosta voi vaatia tarkentamista. "Se on kuin veteen piirretty viiva."
Siihen liittyvistä ongelmista hän ei osannut sanoa mitään. "En tiedä ennen kuin presidenttinä näen, miten yhteistoiminta sujuu ulko- ja turvallisuuspolitiikassa", Lax naurahti.
Suomenkielisten
äänestäjien puhuttelu
Lax ei halunnut asettaa mitään tavoitetta ääniosuudelleen. Hän luottaa pystyvänsä puhuttelemaan suomenkielisiä äänestäjiä rohkeilla keskustelualoitteillaan.
Lax penäsi avointa ja syvällistä keskustelua turvallisuuspolitiikan vaihtoehdoista. "Miten Suomi voi turvata uskottavan puolustuksen 10-15 vuoden tähtäimellä", hän toisti. Lax ei itse aluksi halunnut sanoa tarkoittavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.
"Sehän on itsestään selvää. Pitääkö itsestäänselvyyksiä täällä kertoa", Lax ärähti toimittajille.
Puheenjohtaja Jan-Erik Enestam toisti sunnuntaina presidenttiehdokkaalle neuvonsa: "Henrik Laxin ei pidä empiä nostaa esille myös Natoa vaihtoehtona."
Tappion kokenut kansanedustaja Eva Biaudet ei pidä viisaana, että Natosta tehdään vaaliteema.
"Nato ei ole mikään mantra, joka ratkaisisi Suomen turvallisuusuhat. Tämän päivän uhat ovat konflikteja kulttuurien ja uskonnon välillä. EU:n laajentuminen on tärkeää, koska sitä kautta pystytään estämään fundamentaalisen islamilaisuuden leviäminen", Biaudet opasti.
