Kun on juhla ja juhannusilta, esiintyvää artistia kutsuvat työt. Suosikkibändi Lauri Tähkä & Elonkerjuu aloittaa aatonaattona Kalajoelta ja jatkaa sieltä seuraavina päivinä etelämmäs, Jämijärvelle ja Jämsään.
Valoisassa kesäyössä soittaminen on oikeastaan leppoisaa, koska edes kelvoton sää ei yleensä pilaa yleisön tunnelmaa.
"Juhliminen on siinä, jos nyt pääsee kertakäyttögrillissä paistamaan makkaraa jonkin tauon aikana", Lauri Tähkä, 36, tuumailee.
Yhtyeestä seurueineen saa myös muodostettua oman pienen jalkapallojoukkueen keskellä lakeuksia.
Täysillä tai ei ollenkaan
Jo vuosia suursuosiota nauttinut Tähkä kertoo olevansa lopultakin melko yksinäinen susi. Musiikin tekeminen ja keikkailu vaativat tietynlaista itsekeskeisyyttä, ainakin jos asiat haluaa hoitaa kunnolla.
"Jos tekemiseen ei ole intohimoa, on sitten kyse lauluista tai uimahypyistä, siitä ei tule mitään", Tähkä sanoo.
"Minulle on tärkeää säilyttää tietty lapsenomaisuus laulunteossa ja antaa tulla vaan. Kun pääset uudelle hiekkalaatikolle ja sinulla on siinä uudet ämpärit, toivot ettei tule pahaa kakkua."
Yleisö päättää, mitkä lauluista se ottaa omakseen, eikä Tähkä halua nimetä lempilapsiaan. Hyvinkin yksinkertaiset tekstit voivat koskettaa jotakuta syvästi.
Tähkän suuri haave on, että hän saisi elää musiikilla vielä kymmenenkin vuoden päästä.
Vaikka "metallilevyjä" kertyy ja muitakin palkintoja sataa, lauluntekijä on aina uudelleen lähtötelineessä. Tähkä ei silti pelkää yleisön kiinnostuksen hiipumista. Hänen mielestään elämän kiertokulkuun kuuluu se, että menestyksen paisteeseen tulee uusia artisteja.
Pohjanmaan kautta
Lauri Tähkä arvioi olevansa myös aikaansaavalla tavalla hullu - pöyröö, eli vähän sakia luonteeltaan, kuten hän selventää.
Bändin porukka mielletään läpeensä pohjalaiseksi. Laulaja kuitenkin muutti Etelä-Pohjanmaalta Teuvan maisemista muualle jo parikymmentä vuotta sitten. Kotiseutumieli ei toki lähde ihmisestä, mutta...
"En kelaillut sitä pohjalaisuutta, kun aamulla heräsin", Tähkä tuumaa pohjalaisen päättäväisesti. Nykyisin Tähkä perheineen asustaa Turussa peltomaisemissa, "kuin herran kukkarossa".
Tähkä seuraa mielellään luontoa ja lintuja. Koska hänen kädentaitonsa ulottuvat muuhunkin kuin kitaransoittoon, on hän ryhtynyt rakentamaan telkille ja muille linnuille uudisasuntoja, kuten hän pönttöjä nimittää.
Laulaja on kiintynyt myös Helsinkiin. Siellä hän näkee viettävänsä eläkepäivänsä. Aamun hiljaisuudessa hän voi noukkia polkupyöränsä keikkabussin perukoilta ja kiertää merenrannan reittejä.
"Minulle niin metsä kuin aamuinen kaupunkikin ovat rauhan paikkoja."
Naisetkaan eivät kuulemma piiritä tähteä vapaalla ruuhkaksi asti, vaikka keikoilla hurmosta riittäisikin.
"Kun kuljen tuolla jossakin oranssinpunaisissa kumisaappaissa moottorisaha toisessa kädessä, kyllä ne kuule aika pitkään katsoo", Tähkä nauraa.
Pyörä aina mukana
Tähkän elämänmenoa kuvaa se, ettei hän tapaa laatia suunnitelmia lähipäiviä pidemmälle: "Tänään ei huomista murehdita." Pientä tavoitetta on silti hyvä olla, kuten triathlonista suoriutuminen jonain päivänä.
"Ajattelin, että ensi keväänä voisin osallistua Ruotsissa tai Keski-Euroopassa tapahtumaan, jossa pyöräillään 12 tuntia putkeen, 300-500 kilometriä. Haluan kokeilla, kestääkö perseeni sen."