Saska Helmikallio on keikalla Oulussa 20.3. Nightclub Tähdessä ja 17.5. ja 25.6. Hietasaaressa.
Vuoden 2005 tangokuninkaaksi Seinäjoen Tangomarkkinoilla valittu Saska Helmikallio ei halua tehdä levyillään pelkkää tangoa, vaikka vannoo edelleenkin lapsuutensa sankarin Olavi Virran nimeen. Pahan pojan maineessa ollut Helmikallio haluaa kuitenkin uudistua ja kuulostaa enemmän ikäiseltään. "Esitän keikoilla mielellään edelleenkin vanhaa tanssimusiikkia, mutta haluan että levyllä musiikki olisi enemmän 27-vuotiaan näköistä", hän sanoo.
Kuninkuuden jälkeisestä myllytyksestä Helmikallio kokee selviytyneensä hyvin. Mies oli yhtenään juorulehdistön käsittelyssä - milloin mistäkin vanhasta parkkisakosta tai vanhan sukulaisen erheestä.
"Se oli outoa, että ruvettiin sukulaisteni juttuja kertomaan niin että siinä näkyi minun kuva. Jokainen kuitenkin tekee omat valinnat ja kulkee omia polkujaan. Niihin pitäisi keskittyä", mies tilittää.
Yksi syy riepotteluun oli se että Helmikallio (alkujaan Hagert) oli Tangomarkkinoiden historian toinen kuninkaaksi valittu romani. Julkisuudessa miestä puolustikin samankaltaisen kohtalon kokenut Remu Aaltonen. Ystävien tuki auttoi myös laulajaa.
"Koen että selvisin olosuhteisiin nähden aika hyvin. Aluksi säikähdin, mutta onneksi oli ihmisiä ketkä ovat nähneet tätä touhua sivusta pitempään. He osasivat olla apuna ja tukena. Esimerkiksi Vainion Ile aina välillä soitti ja antoi henkistä voimaa."
Vuonna 2006 ilmestyneen debyyttilevyn seuraajalle Helmikallio on kerännyt uutta materiaalia jo vuoden verran. Studioon miehellä on tarkoitus ehtiä kevät-kesän aikana, tiukasta keikkakalenterista huolimatta.
Levyn tuotannosta vastaava Ako Kiiski on tunnettu enemmälti pop-tuottajana. Perusteena miehen pestaamiseen ei Helmikallion mukaan kuitenkaan ollut pop-levyn tekeminen.
Yhteistyötä ehdotti levy-yhtiöpomo Ilkka Vainio, joka on työllistänyt Kiiskeä aiemminkin. Vaikka Helmikallio haluaakin uudelle levylleen tanssittavaa ja nuorekasta otetta, karsastaa hän musiikin lokeroimista.
"Mitä oikeastaan on pop? Suurin osa popista on iskelmää ja iskelmä on poppia", hän puuskahtaa.
"Olen karsinoimista vastaan. Jos kappale on hyvin tehty ja se on aito, ei ole merkitystä mitä tyylisuuntaa se on. Tärkeintä on se, että siinä on oikea ajatus ja sydäntä mukana - ainakin toivon niin", pohtii muusikko.
Helmikallio on kasvanut vanhemman tanssimusiikin parissa ja kumartaa edelleen vanhojen esikuviensa suuntaan.
"Muistan kuinka pienenä keräilin musiikkia c-kaseteille. Kyllä siellä kovimpia juttuja olivat jotkut Olavi Virran jutut, ja vielä nykypäivänäkin saatan hyvinkin helposti laittaa vaikka Tapio Rautavaaraa soimaan", tangokuningas vakuuttaa.
Rautavaarasta onkin tullut monen rokkarin esikuva ja Johnny Cashin kaltainen legenda.
Viimeistään näin kävi Ville Valon hehkuttaessa Rautavaaraa suureksi vaikuttajakseen. Saman ilmiön on huomannut Helmikallio.
"Vaikka Rautavaara ja Olavi Virta eivät esittäneetkään rokkia niin kyllä niistä on vuosikymmenten varrella tullut rokkia. Olen huomannut, että sangen monelta popparilta löytyy Rautavaaraa hyllystä", mies tuumii.
Vaikka vanhat autot ovat Helmikallion ikuinen intohimon kohde, ei sellaiselle ole vielä paikkaa autotallin puuttuessa. Hiljattain Tampereelle muuttanut taitelija lepuuttaakin hermojaan mielellään kotona tai ystävien parissa. Veneily ja liikunta ovat hyvä vastapaino kuluttavalle keikkailulle.
"Jos on enemmän keikkaa ja liikunta jää pois, niin heti huomaa ettei jaksa. Kun taas ottaa itseään niskasta kiinni ja käy uimassa tai lenkillä niin yleinen vireystaso paranee ja on paremmalla tuulella", mies pohtii.
Kotona on seitsemän kitaraa jatkuvassa käytössä, mutta omaa venettä ei muusikolla ole. Onneksi on veneileviä ystäviä Imatralla. "Kesällä veneily on rakasta hommaa. Siellä sielu lepää. Pääsee pois kaupungin ryskeestä, kuuntelemaan laineen liplatusta. Sen kun saa tehdä hyvässä seurassa niin mikään ei ole parempaa."