Lasten ja nuorten liikunta on viime hallituskaudella kuulunut hallituksen liikuntapoliittiseen ohjelmaan ja sen edistämiseen on myös panostettu. Arjen passiivisuuden ongelma on meillä tiedossa ja suurin osa lapsista sekä nuorista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän.
Fyysisen aktiivisuuden perussuosituksen mukaan liikuntaa tulee harrastaa 1–2 tuntia päivässä, yli kahden tunnin istumisia tulee välttää ja viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia.
Monipuolisella ikä- ja kehitystasolle sopivan liikunnan avulla edistetään lasten ja nuorten terveyttä sekä hyvinvointia. Lapset liikkuvat luonnostaan ja tuoreimmat tutkimustulokset osoittavat, että pientenkin lasten arki kaipaa lisää liikuntaa. Liikuntatuokiot päiväkodeissa kehittävät pienten lasten motorisia taitoja ja fyysistä aktiivisuutta.
Samalla vahvistetaan lapsen ympäristön vuorovaikutteisuutta, itsehallintaa ja luodaan perusta terveille elämäntavoille sekä menestykseen koulussa ja elämässä.
Tulevaisuudessa koulujen merkitys kasvaa nuorten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä ohjaamisessa.
Liikunnan- ja terveystiedonopettajilla on mahdollisuus kohdata nuori yksilöllisesti ja näin ohjata ammattitaitoisesti nuori huolehtimaan omasta psyykkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä sekä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
Kaikki eivät halua kuulua seuraan, vaan liikunta voi olla jotain muuta. Vaihtoehtolajit kuten parkout, roller derby ja skeittaus ovatkin uusia lajeja nuorten keskuudessa. Tärkeää nuorille on yhdessäolo ja elämyksellisyys.
Hyvällä liikuntapaikkasuunnittelulla, esteettisellä rakentamisella ja monipuolisella yhteistyöllä luodaan toimivia liikuntakeskuksia sekä liikuntapaikkoja. Myös muut asuinkuntaan liittyvät tekijät kuten monipuoliset ja turvalliset liikunta-, kävely-, ulkoilu- ja pyöräilyreitit luovat meille kaikille mahdollisuuden omatoimiseen ja tasa-arvoiseen liikunnan harrastamiseen.
Maarit Sihvonen
kansanedustajaehdokas (vihr.)
Oulu
