Marja-Leena Kemppainen
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
Kaupunginvaltuutettu (kd.)
Kunnallisneuvos
Oulun kaupungin tarkastuslautakunnan vuoden 2019 arviointikertomuksessa oli yhtenä arvioinnin kohteena ”Lasten ja nuorten pääsy mielenterveyspalveluihin”.
Arvioinnin kohde oli lautakunnan omassa arviointisuunnitelmassa ja painottui myös kuntalaisten toiveiden ja huolen aiheena heiltä saadussa palautteessa. Arviointi koski 7–18-vuotiaiden lasten- ja nuorten kiireetöntä hoitoa.
Arvioinnin kohteina olivat Byströmin nuorten mielenterveyspalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, oppilas- ja opiskelijahuolto, perusterveydenhuollon palveluista hyvinvointikeskusten lasten- ja nuorten palvelut (kasvatus- ja perheneuvonta), erityispalvelut (lasten- nuorten- ja nuorten psykiatrinen ryhmä) ja erikoissairaanhoidon lapsi- ja nuorisopsykiatria.
Lisäksi lautakunta teki alkuvuonna 2020 kyselyn lasten- ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisystä ja hyvinvoinnin tukemisesta perusterveydenhuollossa.
Kyselyn vastausprosentti oli 89 %. Vastaajat olivat koulukuraattoreita, koulupsykologeja, terveydenhoitajia sekä psykiatrisia sairaanhoitajia.
Saatujen tietojen ja vastausten perusteella lautakunta totesi kannanotoissaan, että eri toimijoiden työnkuvat ja lasten hoitopolut kaipaavat selkeyttämistä. Samoin hoidon kannalta kriittisten kohtien tehtävät ja vastuualueet. Peruspalvelujen kehittämisen tulee olla tehokkaampaa ja se vaatii panostamista ennaltaehkäisevään perusterveydenhuoltoon. Kiireettömään hoitoon pääsy ei toteudu terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla.
Lautakunnan kannanoton mukaan kaupungin tulee ääritapauksissa hankkia palvelu muilta palveluntuottajilta.
Lain edellyttämä määräaika ei toteudu myöskään oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen osalta. Useamman vuoden ajan on ollut lakisääteisen ensikäynnin viivästymisiä koulukuraattoreille ja -psykologeille. Lautakunnan kannanoton mukaan tulee keskustella siitä, millainen hoito on vaikuttavaa lasten ja nuorten kohdalla. Mikäli perustason ennaltaehkäisevät palvelut ja hoito toimivat, se helpottaa automaattisesti erikoisairaanhoidon painetta. Kun ensimmäiset oireet ilmenevät, on lapsen ja nuoren päästävä tutkimustietoon perustuvaan hoitoon.
Arviointikertomus perustui vuoden 2019 ja alkutalvelta 2020 saatuihin tietoihin.
Oulussa on viime vuosina tehty työtä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseksi, mutta kehittämistä on kuitenkin vielä paljon. Mielenterveyspalveluja tarvitsevien määrä lisääntyy huolestuttavasti. Koronaepidemian vaikutus lasten- ja nuorten hyvinvointiin ei vielä ole nähtävissä. Ennusteiden mukaan syksy tuo mukanaan lisääntyvän tarpeen mielenterveyspalveluihin.
Lasten ja nuorten tulevaisuuden hyvinvointi riippuu oleellisesti siitä, kuinka ajoissa he ja heidän perheensä saavat ongelmiensa hoitoon apua ja tukea. Huoli on suuri ja siinä meidän kaikkien tahoillamme on pyrittävä auttamaan.
Me tarvitsemme kipeästi näitä lapsia ja nuoria tulevaisuuden rakentamiseen. Autetaan heitä jaksamaan.